Aktiivisuuden vaikutus sijoitusrahaston suorituskykyyn : Suomen osakemarkkinoille sijoittavien sijoitusrahastojen vertailu vuosina 2008–2017

dc.contributor.authorPiha, Mika
dc.contributor.departmentfi=Laskentatoimen ja rahoituksen laitos|en=Department of Accounting and Finance|
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|
dc.contributor.studysubjectfi=Laskentatoimi ja rahoitus|en=Accounting and Finance|
dc.date.accessioned2019-05-13T21:01:58Z
dc.date.available2019-05-13T21:01:58Z
dc.date.issued2019-05-06
dc.description.abstractRahastosijoittaminen on vaivaton tapa päästä mukaan sijoitusmarkkinoille. Tämän vuoksi rahastosijoittamisesta on tullut yksi suosituimmista säästämisen ja sijoittamisen muodoista Suomessa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan aktiivisesti ja passiivisesti hallinnoitujen rahastojen suorituskykyä toisiinsa nähden. Suurin osa akateemisista tutkijoista on havainnut passiivisen hallinnoinnin olevan suorituskykyisempi sijoitusstrategia aktiiviseen hallinnointiin verrattuna. Viimeisimpinä vuosina tutkimukset rahastosijoittamisesta ovat keskittyneet syihin, miksi osa aktiivisesti hallinnoiduista rahastoista menestyy paremmin kuin toiset. Cremers ja Petäjistö (2009) löysivät tutkimuksessaan positiivisen yhteyden rahastojen aktiiviosuuden ja suorituskyvyn välillä. Tämän vuoksi tässä tutkimuksessa keskitytään rahastojen aktiivisuuden mittareiden ja suorituskyvyn yhteyden tutkimiseen. Aktiivisuuden mittareina käytetään tässä tutkimuksessa aktiiviosuutta ja indeksipoikkeamaa. Rahastojen suorituskykyä mitataan tutkimuksessa riskikorjaamattomalla tuotolla, Sharpen luvulla, Treyorin luvulla ja Jensenin alfalla. Rahastojen aktiivisuutta ja sen yhteyttä rahaston suorituskykyyn tutkitaan Suomen osakemarkkinoille sijoittavissa rahastoissa vuosina 2008–2017. Tutkimuksen aineistona on 31 Suomeen sijoittavaa osakerahastoa, joista 28 on aktiivisia ja kolme passiivisia rahastoja. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Suomen osakemarkkinoille sijoittavista rahastoista passiiviset rahastot olivat keskimäärin suorituskykyisempiä kuin aktiiviset rahastot. Rahaston aktiiviosuus oli positiivisessa yhteydessä rahaston suorituskykyyn. Sen sijaan rahaston indeksipoikkeaman ja rahaston suorituskyvyn välillä yhteys oli negatiivinen. Tutkimustulokset tukevat hyvin sekä teoriaa että aiempia saman aihepiirin tutkimuksia. Tutkimustulosten perusteella rahastosijoittajan kannattaa sijoittaa varansa passiivisiin rahastoihin. Mikäli rahastosijoittaja kuitenkin sijoittaa aktiivisiin rahastoihin, kannattaa sijoittajan ehdottomasti kiinnittää huomiota rahaston aktiivisuuteen.
dc.format.extent90
dc.identifier.olddbid164143
dc.identifier.oldhandle10024/147314
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/14092
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019051315334
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/147314
dc.subjectsijoittaminen, rahastot, aktiiviosuus, indeksipoikkeama
dc.titleAktiivisuuden vaikutus sijoitusrahaston suorituskykyyn : Suomen osakemarkkinoille sijoittavien sijoitusrahastojen vertailu vuosina 2008–2017
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Piha_Mika_opinnayte.pdf
Size:
2.23 MB
Format:
Adobe Portable Document Format