Kysynnän ennusteprosessi elintarvikealan pk-yrityksissä

Abstract

Kysynnän ennustaminen on aina ollut suuri ongelma toimitusketjun hallinnassa. Useat päätösprosessit, kuten varastonhallinta, tuotekehitys, tuotanto ja toimitusketjun suunnittelu vaativat ennustamista, jonka tarkka määrittäminen on kuitenkin erittäin hankalaa. Kysynnän ennustaminen on kirjallisuudessa laajasti tutkittu aihealue, mutta sen tutkimukset rajoittuvat suuressa määriin erilaisten ennustemenetelmien vertailemiseen ja ennustevirheiden tutkimiseen. (Chase 1997; Kahn 1998; Makridakis ja Wheelwright 1998; Goodwin ja Fildes 1999) Ennustemenetelmien käyttö ja mahdolliset ennustevirheet ovat kuitenkin seurausta sarjasta peräkkäisiä toimenpiteitä eli prosessista. Siksi onkin paljon mielenkiintoisempaa tutkia kokonaisvaltaisesti koko sitä prosessia, joka ennustamiseen yhdistetään, kuin pelkkiä ennustemenetelmiä tai niiden käytön seurauksena havaittuja virheitä. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan viiden elintarvikealalle erikoistuneen pk-yrityksen ennusteprosesseja, joita verrataan keskenään sekä Mentzerin, Bienstockin ja Kahnin (1999) tekemään tutkimukseen ”Benchmarking Sales Forecasting Management”. Tutkimusongelman voidaan katsoa olevan ”millainen on pk-yritysten ennusteprosessi ja mitkä asiat selittävät mahdollisia eroja kohdeyritysten ennusteprosesseissa?”.

Tämä tutkimus hyödyntää laadullista tutkimusotetta ja on tarkoitukseltaan kartoittava. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla ja haastateltavina toimivat viiden kohdeyritysten toimitusjohtajat. Tämän tutkimuksen aineiston analyysissä on hyödynnetty aineiston ryhmittelyä teemoiksi ja pyritty löytämään samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia kohdeyritysten välille.

Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että elintarvikealan pk-yritysten ennusteprosessi on hyvin yksinkertainen. Tämän voidaan nähdä selittyvän kohdeyritysten tyytyväisyydellä omaa ennusteprosessia kohtaan, mikä estää prosessin kriittisen tarkastelun ja sitä kautta kehittämisen. Voidaan myös nähdä, että tietämättömyys, inertia ja resurssien rajallisuus estävät ennusteprosessien kehittämisen kohdeyrityksissä. Kohdeyritysten ennusteprosessit olivat hyvin samanlaisia keskenään ja merkittävimmät erot selittyvät, kun tarkastellaan toimialojen luonteiden eroja.