Peruskoulujen kahdeksannen ja yhdeksännen luokan maahanmuuttajataustaisten riskialtis seksuaalikäyttäytyminen

Abstract

Tutkielmassa tutkitaan peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan maahanmuuttajataustaisten nuorten seksuaalidebyyttiä ja muuta riskialtista seksuaalikäyttäytymistä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, eroaako maahanmuuttajataustaisten nuorten ja kantaväestön nuorten riskialtis seksuaalikäyttäytyminen toisistaan ja mistä erot johtuvat. Kansainvälisten tutkimusten perusteella nuorilla, jotka ovat muuttaneet tulomaahan myöhäisellä iällä ja nuorilla, joiden lähtömaan kulttuurissa seksuaalisuutta kontrolloidaan, on usein vähemmän riskialtista seksuaalikäyttäytymistä. Tutkielma on ajankohtainen, sillä maahanmuuttajataustaisten nuorten seksuaaliterveydestä ja –käyttäytymisestä on kerätty Suomessa vasta vähän yleistettävää tietoa.

Aineistona on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2013 keräämän Kouluterveyskyselyn peruskoulun 8. ja 9. luokan opiskelijoiden vastauksista. Tutkielman pääasiallinen analyysimenetelmä on monitasoinen lineaarinen regressioanalyysi ja ristiintaulukointi. Nuoret on jaettu analyyseissä luokka-asteen, sukupuolen, synnyinmaan ja maahanmuuttosukupolven mukaan. Tutkielmassa käytetään viitekehyksenä monikulttuurista nuorisotutkimusta ja akkulturaatiotutkimusta.

Tulosten mukaan maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on enemmän riskialtista seksuaalikäyttäytymistä kuin kantaväestöllä. Maahanmuuttajataustaisen nuoren aikaista seksuaalidebyyttiä selittää etenkin sukupuoli, sukupolvi, seurustelu, humalahakuinen juominen sekä huumeiden käyttö. Toisin kuin muualla Euroopassa tehdyissä tutkimuksissa, Suomessa myöhäinen maahanmuuttoikä lisää nuoren alttiutta riskialttiille seksuaalikäyttäytymiselle. Tulosten voidaan katsoa johtuvan muutoksista maahan muuttaneen nuoren perhesuhteissa sekä integroitumisesta vertaisryhmiin, joissa päihteiden käyttö, seurustelu ja seksi ovat yleistä.