Työpaikkoja, rauhaa ja korruption kitkentää : Kyselytutkimus serbialaisten korkeakouluopiskelijoiden suhtautumisesta Serbian EU-jäsenyyteen

Abstract

Tässä Pro Gradu -tutkielmassa selvitetään serbialaisten korkeakouluopiskelijoiden suhtautumista Serbian EU-jäsenyyteen sekä, millaisia odotuksia opiskelijoilla on Serbian EU-jäsenyydeltä. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto on kerätty alkukeväällä 2019 kyselytutkimuksella serbialaisilta korkeakouluopiskelijoilta itsevalikoituvalla verkkokyselylomakkeella. Tutkimuksessa perehdytään Euroopan unionin laajentumispolitiikkaan ja nykyiseen Länsi-Balkanin laajentumiseen, sekä tarkastellaan Serbian EU-jäsenyysprosessia kandidaattimaan näkökulmasta. Korkeakouluopiskelijoiden arvoja, asenteita ja odotuksia Serbian EU-jäsenyydeltä arvioidaan taloudellis-utilitaristisen, identiteetille koetun uhkan sekä institutionaalisen tyytyväisyyden viitekehyksissä. Tutkimuksessa selvitetään kvantitatiivisilla menetelmillä, kannattavatko opiskelijat EU-jäsenyyttä, mitkä tekijät kannatukseen vaikuttavat sekä millaisia odotuksia jäsenyys opiskelijoille luo. Tilastollisina testeinä käytetään ristiintaulukointia, keskiarvotestejä, sekä lineaarista että logistista regressioanalyysia. Työssä testataan aiempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen perustuen hypoteeseja, joilla selvitetään, vaikuttaako odotukset taloudellisesta hyötymisestä, identiteetille koettu uhka tai institutionaalinen tyytymättömyys jäsenyyden kannatukseen ja jäsenyyden odotuksiin.

EU-jäsenyyden kannatus on nuorten opiskelijoiden keskuudessa muun populaation tasolla, sillä opiskelijoista noin puolet äänestäisi jäsenyyden puolesta. Jäsenyyttä kuitenkin vastustetaan, mikäli oma kansallinen identiteetti koetaan jäsenyyden myötä uhattuna. Usko taloudelliseen hyötymiseen jäsenyyden myötä lisää EU-jäsenyyden kannatusta. EU-jäsenyydeltä odotetaankin pääasiassa materiaalisia muutoksia Serbian nykytilanteeseen. Erityisesti maan heikkoon työllisyystilanteeseen toivotaan helpotusta EU-jäsenyyden myötä. Aineistosta nousi myös esille opiskelijoiden voimakas tyytymättömyys Serbian kansalliseen tilaan ja erityisesti korruption vastaiseen taisteluun. Opiskelijoista yli 90 % oli tyytymättömiä nykyisen hallituksen politiikkaan. Opiskelijoille suunnatun kyselyn tuloksia tukevat myös kevään 2018 Eurobarometrin tulokset, joissa serbialaisten luottamus maan hallinnollisiin ja poliittisiin instituutioihin oli heikkoa. EU-jäsenyyden ei uskota tuovan suurta muutosta Serbiaan institutionaalisella tasolla.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa EU-jäsenyyden kannatuksen olevan konfliktienjälkeisessä Serbiassa melko korkeaa, mutta kannatusta syö kuitenkin EU:n ehdollinen laajentumispolitiikka sekä Serbian tapauksessa maan kyvyttömyys toimeenpanna vaadittuja talous- ja hallintoreformeja. Osittain kyvyttömyyteen uudistua vaikuttaa Serbian verinen lähihistoria ja maan autoritaarinen perintö. Jatkotutkimuksen kannalta olisi hyödyllistä tutkia jäsenyyden kannatusta myös muissa Länsi-Balkanin maissa, tai toistaa tutkimus Serbiassa, kun EU-jäsenyys on lähempänä.