Perussuomalaisten mediasuhde - ”Aidon kansan” ja ”valtamedian” diskursiivinen rakentuminen Suomen Uutiset -verkkomediassa
Ladataan...
603.5 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset2
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Perussuomalaisten suhdetta valtavirtamediaan puolueen oman
Suomen Uutiset -verkkomedian julkaisuja analysoimalla. Perussuomalaiset ovat läpi koko puolueen
elinkaaren esittäneet paljon kritiikkiä etenkin valtavirtamedioita kuten Yleä kohtaan.
Oikeistopopulistiselle puolueelle ominaisesti valtavirtamedian kritiikki ja vastustaminen ovat
keskeinen osa sen poliittista strategiaa ja retoriikkaa. Suomessa medialuottamus erottuu globaalisti
erityisen korkeana, mikä tekee perussuomalaisten tästä poikkeavasta mediasuhteesta
mielenkiintoisen tutkimuskohteen.
Tutkimuksessa kysyn, millaisia diskursseja Suomen Uutisissa tuotetaan ja uusinnetaan vakiintuneesta
valtavirtamediasta?” Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa keskeisiä diskursiivisia rakennustapoja
aineistosta, joiden avulla perussuomalaiset tuottavat ja ylläpitävät heidän käsityksiään
valtavirtamediasta.
Tutkimuksen alkuperäisaineistona on käytetty perussuomalaisten puoluemediassa Suomen Uutisissa
julkaistuja 45 kirjoitusta, jotka käsittelevät sisällössään valtavirtamediaa ja on julkaistu vuoden 2024
aikana. Tutkimusmetodeina ovat sisällönanalyysi ja kriittinen diskurssianalyysi. Niiden avulla on
eroteltu aineistosta yleisiä teemoja ja kielenkäytön tapoja, joilla rakennetaan ja uusinnetaan
keskeisimpiä valtasuhteita.
Tutkimus osoittaa, että Suomen Uutisten jutuissa rakennetaan diskursseja, joissa ”valtamedia”
kehystetään osaksi ”eliittiä” ja asetetaan vastakkain ”kansan” kanssa. Jaottelu perustuu populistiseen
kahtiajakautuneeseen maailmankuvaan. Tällaisen maailmankuvan tuottaminen mahdollistaa
puoluemedian asemoitumisen ”kansan ääneksi”, jolla pyritään oikeuttamaan perussuomalaisten
poliittisia tavoitteita. Diskursseja tuotetaan erilaisten strategioiden avulla, joista affektiivisuus on
keskeinen. Sen avulla rakennetaan ja niin sanottua performatiivista totuutta, jossa poliittiset
argumentit saavuttavat legitiimiyden yleisön kokemusten, tunteiden ja kontekstin perusteella. Näin
voidaan onnistua sivuuttamaan kokonaan argumentoinnin loogisuuden tarkastelu, mikä avulla
Suomen Uutiset luo vaihtoehtoisen todellisuuden, joka vahvistaa poliittista vastakkainasetteluja koko
yhteiskunnassa. Tällaisen sisällön tuottamisella perussuomalaiset saattavat heikentää
yhteiskunnallista luottamusta ja haastaa suomalaisen median perinteistä toimintamallia. Demokratian
toimivuuden näkökulmasta kyseisen kaltaiset puoluemediat ja niiden rooli mediakentällä kaipaavat
jatkotutkimusta.