Brigitte Mohnhauptin vapautumisen aikaan tapahtuneen uutisoinnin ja siihen liittyvän informaation välittyminen saksalaisessa ja suomalaisessa mediassa

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman aiheena on Brigitte Mohnhauptin vapautumisen aikaan tapahtuneen uutisoinnin ja siihen liittyvän informaation välittyminen saksalaisessa ja suomalaisessa mediassa. Tutkielmani käsittelee Brigitte Mohnhauptin vapautumispäätöksen myötä syntynyttä uutisointia eri medioissa, Punaisen armeijakunnan (Die Rote Armee Fraktion, RAF) historiaa ja miten sen toimintaa on uutisoitu Saksan Stern -viikkolehdessä ja Suomen Kuvalehdessä. Olen tarkastellut ja vertaillut tutkielmassani Stern -lehden Stefan Schmitzin kirjoittamia artikkeleita ”Vom Protest zum Terror” ja ”die Offensive 77 beginnt” sekä Suomen Kuvalehden Karri Kokon ”RAF:n terroristi vapaaksi Saksassa” ja Helena Schermutzkin ”Voidaanko armottomia armahtaa?”. Tutkielmani teoriapohjan tukena olen käyttänyt muun muassa Pertti Hemáuksen kirjaa ”Journalistiikan perusteet” ja Heinz-Helmut Lügerin teosta ”Pressesprache”. Lisäksi olen käyttänyt Kaisa Uusitalon Pro Gradu -tutkielmaa ”Laadukkaan journalistisen käännöksen jäljillä, Haastattelututkimus toimittajien ja kääntäjien työprosesseista ja laatukäsityksistä” (2019). Historiallisen tiedon tarkistamiseen olen käyttänyt Willi Winklerin, ”Die Geschichte der RAF” (2007), Wolfgang Kraushaarin, ”Die RAF und der linke Terrorismus”, Band 1–2 (2006), Juhana-Antero Puistolan ja Janne Herralan, ”Terrorismi Euroopassa” (2006) sekä virheellisten väitteiden tarkastamiseen J. Smithin1 ja André Moncourtin ”The red army faction: a documentary history volume 1: projectiles for the people” (2009) kirjoja. Tutkielmani keskeisimmät tutkimustulokset ja päätelmät viittaavat siihen, että uutisen kannalta tärkeimmät kriteerit ovat paikallisuus, merkityksellisyys ja totuudenmukaisuus. Tutkielmassani ilmeni paikallisuus siten, että Suomen uutisointi Mohnhauptin vapautumisesta on ollut odotetusti vähäisempää ja pinnallisempaa kuin Saksassa. Terrorismista uutisointi ylittää uutiskynnyksen kuitenkin myös maarajojen yli, sillä se herättää vahvoja tunteita, kuten pelkoa. Uutiskäännöstä tehdessä laatukriteerit tulee huomioida tarkasti. Huolellinen viimeistely, tietojentarkistus ja oikeinkirjoituksen huomioiminen vaikuttavat lopputuloksen yleisilmeeseen ja uskottavuuteen.