Alpha-stat- ja pH-stat-menetelmien käytön vaikutukset ventilaatiokäytäntöön lämpötilan hallinnan aikana sairaalan ulkopuolella sydänpysähdyksen saaneiden potilaiden tehohoidossa

dc.contributor.authorNiskanen, Henriikka
dc.contributor.departmentfi=Kliininen laitos|en=Institute of Clinical Medicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Anestesiologia ja tehohoito|en=Anaesthesiology and Intensive Care|
dc.date.accessioned2021-04-16T21:01:17Z
dc.date.available2021-04-16T21:01:17Z
dc.date.issued2021-04-06
dc.description.abstractSairaalan ulkopuolinen sydänpysähdys (OHCA) on maailmanlaajuisesti merkittävä kuolleisuutta aiheuttava tekijä. Sydänpysähdyksen jälkeen potilaita hoidetaan ensivaiheen ajan sairaalassa tehohoidossa. Vakiintuneisiin hoitokäytäntöihin kuuluu lämpötilan hallinta 32-36 celsiusasteessa vähintään 24 tunnin ajan. Tehohoidon aikana potilaiden verikaasuarvoja seurataan valtimosta otettavan verikaasuanalyysin avulla. Verikaasuanalyysiin voidaan käyttää kahta eri analyysimenetelmää, alpha-stat- tai pH-stat-menetelmää. Alpha-stat-menetelmässä verikaasuanalyysi tehdään olettaen potilaan ydinlämmön olevan aina tasan 37 celsiusastetta. PH-stat-menetelmässä verikaasuanalyysissä puolestaan otetaan huomioon potilaan todellinen ydinlämpö. Tämä tutkimus on prospektiivisen XeHypotheca-tutkimuksen post-hoc –analyysi. Xe-hypotheca-tutkimukseen rekrytoitiin tutkimussuunnitelman mukaisesti 110 potilasta Turun (N=66) ja Helsingin (N=44) yliopistollisissa keskussairaaloissa. Potilaat satunnaistettiin 1:1 suhteessa saamaan joko 24-tunnin viilennyshoidon 33 °C:ssa (kontrolliryhmä) tai ksenoninhalaation 24-tunnin viilennyshoidon aikana (ksenonryhmä). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alpha-stat- ja pH-stat-menetelmien käytön vaikutukset ventilaatiokäytäntöön viilennyshoidon aikana. Lisäksi selvitettiin todellisten hiilidioksidiosapainetasojen (pCO2) vaikutukset diffuusitensorimagneettikuvauksesta saatuihin fraktioituihin anisotropia-arvoihin (FA-arvo) sekä korjatun pCO2 -tason yhteys kuolleisuuteen. Potilaat jaettiin keskusten mukaisesti ryhmiin Turku ja Helsinki. Turussa kerättyihin pCO2- arvoihin tehtiin lämpötilakorjaukset, jotta keskusten väliset mittausarvot saatiin vertailukelpoisiksi. Helsingissä kerätyt pCO2-arvot olivat lämpötilakorjatut. Tutkimuksen aineistona käytettiin kaikkea XeHypotheca-tutkimuksen aineistoa. Keskusten välillä oli merkitsevä ero (p<0,0075) lämpötilan hallinnan aikaisissa pCO2-arvoissa. Muita merkitseviä eroja mittausarvoissa ei havaittu keskusten välillä. PCO2-arvoilla ei ollut merkitsevää korrelaatiota FA-arvoon tai kuolleisuuteen kummassakaan keskuksessa. Kummankaan keskuksen mittausarvojen korrelaatio FA-arvoon tai kuolleisuuteen ei ollut tilastollisesti merkitsevää. Lämpötilakorjatuilla pCO2-arvoilla ei ollut merkitsevää korrelaatiota FA-arvoon tai kuolleisuuteen. Avainsanat: OHCA, lämpötilan hallinta, alpha-stat-menetelmä, pH-stat-menetelmä
dc.format.extent34
dc.identifier.olddbid168351
dc.identifier.oldhandle10024/151475
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/13685
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021041610794
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/151475
dc.subjectOHCA, lämpötilan hallinta, alpha-stat-menetelmä, pH-stat-menetelmä
dc.titleAlpha-stat- ja pH-stat-menetelmien käytön vaikutukset ventilaatiokäytäntöön lämpötilan hallinnan aikana sairaalan ulkopuolella sydänpysähdyksen saaneiden potilaiden tehohoidossa
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Niskanen_Henriikka_opinnaytetyo.pdf
Size:
631.75 KB
Format:
Adobe Portable Document Format