SLE-potilaiden vointi ja diagnoosivaiheessa aloitettu lääkehoito Tyks:ssa 2022–2024

dc.contributor.authorAhlgren, Julius
dc.contributor.departmentfi=Kliininen laitos|en=Department of Clinical Medicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Sisätautioppi|en=Internal Medicine|
dc.date.accessioned2026-02-11T22:05:17Z
dc.date.available2026-02-11T22:05:17Z
dc.date.issued2026-02-06
dc.description.abstractSysteeminen lupus erythematosus (SLE) on krooninen autoimmuunisairaus, jossa immuunijärjestelmä tuottaa autovasta-aineita kehon omia molekyylejä vastaan. SLE:n etiologia ei ole vielä täysin selvillä, mutta sairauden puhkeaminen vaatii perinnöllisen alttiuden sekä ympäristötekijöiden vaikutuksen. SLE:hen sairastuu yleisimmin nuoret naiset. Sairaus on monimuotoinen ja voi vaikuttaa jokaisella potilaalla hieman eri tavoilla. Se voi vaikuttaa esimerkiksi ihoon, niveliin, sydämeen, keuhkoihin, munuaisiin ja keskushermostoon. Sairauden ennuste on huomattavasti parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana varhaisemman diagnostiikan ja kehittyneen hoidon ansiosta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan SLE:n kehittymistä, epidemiologiaa ja millainen on SLE:n tyypillinen taudinkuva diagnoosivaiheessa. Lisäksi kuvataan miten SLE diagnosoidaan ja millaisia luokittelukriteereitä on olemassa SLE:n diagnoosia varten. Katsauksessa on myös käsitelty SLE:lle altistavia tekijöitä sekä mahdollisia lääkevaihtoehtoja. Tutkimusosiossa käsitellään miten SLE-potilaita diagnosoidaan, ja millaisia kliinisiä ja serologisia ilmentymiä tutkimuksen SLE- potilailta löytyy. Potilaiden demografisia tekijöitä ja SLE:lle oleellisia laboratorioarvoja on listattu taulukoihin. Tavoitteena oli mitata SLE-potilaiden taudin aktiivisuutta ja selvittää miten lääkehoito on vaikuttanut sairauden aktiivisuuteen kolmen kuukauden seuranta-ajan jälkeen. Tutkimuksen perusteella lähes kaikkien potilaiden taudin aktiivisuus laski lääkehoidon aloituksen jälkeen. Varhainen taudin toteaminen ja lisääntynyt ymmärrys sairauden patogeneesistä vähensi potilailla SLE:n vaikeusastetta ja mahdollisti aikaisemman lääkehoidon aloituksen. Potilaille voidaan laatia yksilöllinen hoitosuunnitelma sairauden aktiivisuuden mukaan ja täten lääkityksellä saadaan parempi vaste. SLE:n aktiivisuuden kehittymistä ja potilaiden voinnin seuraamista tulee jatkaa säännöllisillä kontrolleilla, jotta voidaan selvittää miten heidän hoitonsa tehoaa ja kehittyykö muita SLE:lle tyypillisiä oireita pitkällä aikavälillä.
dc.format.extent40
dc.identifier.olddbid214465
dc.identifier.oldhandle10024/197483
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/17170
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2026021112826
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/197483
dc.subjectsysteeminen lupus erythematosus, SLE, lupus
dc.titleSLE-potilaiden vointi ja diagnoosivaiheessa aloitettu lääkehoito Tyks:ssa 2022–2024
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Ahlgren_Julius_opinnayte.pdf
Size:
770.8 KB
Format:
Adobe Portable Document Format