Verb Network Strengthening Treatment (VNeST) -afasiakuntoutuksen vaikuttavuus lievässä afasiassa: kahden henkilön tapaustutkimus
3.94 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset196
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli tutkia Verb Network Strengthening Treatment
(VNeST) -afasiakuntoutuksen välittömiä vaikutuksia ja mahdollisten
kuntoutusvaikutusten säilymistä kahdella lievästi afaattisella henkilöllä. VNeST on
verbeihin keskittyvä afasiakuntoutusmenetelmä, joka perustuu verbien keskeiseen rooliin
lauseiden tuotossa. Menetelmää on tutkittu jonkin verran, mutta tietoa sen
vaikuttavuudesta tarvitaan yhä enemmän, eikä aikaisempaa suomenkielistä tai vain
lievästi afaattisiin tutkittaviin keskittyvää tutkimusta ole tehty.
Tutkimus toteutettiin kahden henkilön tapaustutkimuksena, jossa kaksi lievästi afaattista
tutkittavaa osallistuivat VNeST-kuntoutukseen. Kuntoutus toteutettiin alkuperäisen
VNeST-protokollan mukaisesti ja siinä harjoiteltiin verbien ja niihin liittyvien subjektien
ja objektien sananlöytämistä. Kummallekin tutkittavalle valittiin kymmenen
kuntoutusverbiä, joiden valinta perustui tutkittavien kykyyn tuottaa verbejä
lauseentuottotehtävässä alkumittausten aikana. Tutkittavat saivat kuntoutusta kahdesti
viikossa. Tutkittavien kuntoutusjaksot kestivät 3–5 viikkoa, sillä molempien tutkittavien
kuntoutusjaksot päätettiin hyvän suoriutumisen vuoksi. Kuntoutuksen vaikuttavuutta
mitattiin lauseentuottotehtävällä, jossa suoriutumista arvioitiin erikseen verbien ja
kokonaisten lauseiden osalta. Tutkimuksessa käytettiin moniperustasoasetelmaa, johon
sisältyi kolme alkumittausta, 3–5 välimittausta sekä kaksi loppumittausta. Suoriutumista
arvioitiin Weighted Statistcs -analyysejä sekä efektikokoja käyttämällä.
Tulosten perusteella kummankaan tutkittavan verbien tai kokonaisten lauseiden tuotto ei
merkitsevästi kohentunut VNeST-kuntoutuksen seurauksena WEST-analyysein
tarkasteltuna. Toisella tutkittavista kuitenkin havaittiin keskisuuri efekti kokonaisten
lauseiden tuotossa kuntoutuksen jälkeen. Kummankin tutkittavan suoriutuminen
kuukausi kuntoutuksen loputtua oli kuitenkin WEST-analyysien perusteella merkitsevästi
parempaa, kuin ennen kuntoutusta. Efektikokojen perusteella kuitenkin vain toisella
tutkittavista todettiin pysyvyysvaikutuksia.
Tämän tutkielman perusteella ei voida todeta, että VNeST-kuntoutus olisi vaikuttavaa
lievästi afaattisten henkilöiden sananlöytämisen kuntoutuksessa. Vaikka
pysyvyysvaikutuksia havaittiin kuukauden jälkeen, ovat ne välittömien
kuntoutusvaikutusten puuttuessa kyseenalaisia. Tutkittavien hyvän lähtötason ja
kuntoutusjakson lyhyen keston voidaan ajatella vaikuttaneen siihen, ettei
kuntoutusvaikutuksia havaittu. Tulosten perusteella on mahdollista, että menetelmä
soveltuu paremmin henkilöille, joiden sananlöytämisessä on selkeämpiä haasteita.