Peruskoulun opettajat työrauhan ylläpitäjinä – Luokanopettajien ja aineenopettajien käsityksiä

dc.contributorOpettajankoulutuslaitos Rauman yksikkö, Kasvatustiede-
dc.contributor.authorVirtanen, Marja
dc.contributor.departmentfi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, OKL Rauma|en=Educational Sc.(Dep.of Teacher Education in Rauma)|
dc.date.accessioned2017-05-09T12:46:51Z
dc.date.available2017-05-09T12:46:51Z
dc.date.issued2017-05-09
dc.description.abstractYksi opettajan työn merkittävimpiä osa-alueita on hyvän työrauhan luominen luokkaan ja ei-toivottavan käyttäytymisen ennakointi. Hyvä työrauha antaa perusedellytykset oppimiselle ja opettamiselle. Se myös edistää kouluviihtyvyyttä ja luokkayhteisön hyvinvointia. Tässä tutkielmassa selvitettiin, mitä keinoja peruskoulussa työskentelevät opettajat käyttävät ylläpitääkseen työrauhaa oppitunneilla. Aihetta lähestyttiin opetuksen, sääntöjen ja järjestyksen, vuorovaikutuksen sekä opettajan ominaisuuksien kautta, sillä niiden on havaittu olevan yhteydessä työrauhan säilymiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös opettajien käsityksiä työrauhahäiriöiden syistä sekä vertailtiin luokanopettajien ja aineenopettajien näkemyksiä edellä mainittujen seikkojen osalta. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja sen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla kevätlukukaudella 2016. Haastateltavina oli yhteensä 12 opettajaa kahdesta länsisuomalaisesta peruskoulusta. Heistä puolet oli luokanopettajia ja puolet aineenopettajia. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajien käsitykset työrauhan säilyttämisestä olivat valtaosin samankaltaisia. Etenkin opetus nähtiin merkittävänä keinona työrauhan ylläpitämisessä ja opettajat korostivatkin muun muassa huolellisen suunnittelun sekä oppitunnin alkuvaiheen merkitystä. Lisäksi tulokset paljastivat, että opettajien mielestä työrauhahäiriöiden taustalla voi olla monenlaisia syitä. Haastateltavat liittivät syyt seikkoihin, joihin he voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan (esimerkiksi opetus), mutta toisaalta myös oppilaista johtuvia syitä tuli ilmi. Luokanopettajat ja aineenopettajat selittivät häiriöitä osittain samankaltaisilla syillä, kuten opetuksellisilla puutteilla. Näkemyseroja ilmeni kuitenkin siinä, millaisiksi oppilaista johtuvat syyt miellettiin. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että opettajalla on merkittävä rooli luokan työrauhan rakentajana ja ylläpitäjänä. Erityisesti hyvin suunnitellun, laadukkaan ja kohderyhmälle sopivan opetuksen avulla voidaan välttää ja ennaltaehkäistä työrauhaongelmien muotoutumista. Opettajan toiminnan ja valintojen tulisi kuitenkin pitkällä aikavälillä tähdätä siihen, että oppilaiden itsesäätelytaidot kehittyvät. Tulevissa tutkimuksissa aihepiiriä voisi lähestyä esimerkiksi oppilaiden näkökulmasta.-
dc.description.notificationSiirretty Doriasta
dc.format.contentabstractOnly
dc.identifier.olddbid151140
dc.identifier.oldhandle10024/134845
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/7135
dc.language.isofi-
dc.language.isofin
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|-
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/134845
dc.titlePeruskoulun opettajat työrauhan ylläpitäjinä – Luokanopettajien ja aineenopettajien käsityksiä-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot