Musiikin laajenevat kehät : orkesterimuusikoiden kokemukset musiikin rakentumisesta haastatteluaineistossa

dc.contributor.authorImmonen, Nanne
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Cultural Research and Art Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Musiikkitiede|en=Musicology|
dc.date.accessioned2021-05-28T21:01:16Z
dc.date.available2021-05-28T21:01:16Z
dc.date.issued2021-04-27
dc.description.abstractTässä tutkielmassa perehdyn sinfoniaorkesterin muusikoiden kokemuksiin musiikin rakentumisesta. Työssä pohditaan, miten muusikot kokevat musiikin rakentumisen ja sen syntymisen arkipäiväisessä työssään sekä millaiset elementit vaikuttavat heidän kokemuksiinsa. Työn näkökulma on aiempaan tutkimukseen verrattuna uusi, koska yhdistän muusikoiden työn musiikillisen ja sosiaalisen puolen tarkastelun ja tarkastelen näiden ulottuvuuksien jatkuvaa keskinäistä vuorovaikutusta. Muusikon oma rooli yksilönä ja yhteisön jäsenenä orkesteriorganisaatiossa nouseekin merkittäväksi tutkimusnäkökulmaksi musiikin rakentumista pohdittaessa. Orkesterin työilmapiiri ja sen parantaminen on myös yksi osa-alue työssä, mutta pääpaino tutkimuksessa on orkesterimuusikon henkilökohtaisessa musiikin tekemisessä ja kokemisessa. Tutkielmassa perehdytään orkesterin koettuun toimintakulttuuriin sekä siihen, miten länsimainen taidemusiikkikulttuuri vaikuttaa soitettavaan musiikkiin. Lähestyn aihetta musiikin laajenevien kehien kautta. Tutkimus lähtee ajatuksesta, että musiikki on konkreettista tekemistä – soittamista. Soittaminen tapahtuu laajemmassa kehässä sosiaalisten roolien kautta. Kaikkeen tähän toimintaan vaikuttaa länsimainen taidemusiikkikulttuuri, joka toimii tutkimuksen uloimpana kehänä. Tutkimusaineisto tuotettiin haastattelemalla yhden suomalaisen sinfoniaorkesterin kahdeksaa eri muusikkoa. Haastattelut toteutettiin sähköpostihaastatteluina johtuen COVID-19 -pandemiasta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin fenomenologis-hermeneuttista analyysia, jonka avulla tutkimusaineistoa analysoitiin kokemuksia tulkitsemalla. Tutkimustuloksena nousi esille, että muusikoiden näkemyksen mukaan kapellimestarin asema heikentyy hierarkkisessa orkesteriorganisaatiossa jollain tasolla tulevaisuudessa, mutta orkesterin toiminnan edellytyksenä tulee jatkossakin olla johtaja. Musiikin tulkinnallisia valintoja tehdään omasta roolista riippuen vaihtelevasti – äänenjohtajat saavat vaikuttaa tulkintoihin laajemmin muun muassa jousitusten avulla ja rivimuusikko puolestaan äänenvärin kautta. Tulevaisuudessa orkesterin työilmapiiriä voidaan parantaa kehittämällä johdon yhteistyötä ja eheyttämällä muusikoiden intressejä. Haastatteluaineistoni valossa muusikon oma asennoituminen vaikuttaa hyvin paljon sekä musiikin rakentumisen että työilmapiirin kokemiseen.
dc.format.extent84
dc.identifier.olddbid168853
dc.identifier.oldhandle10024/151976
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/14295
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021052832106
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/151976
dc.subjectorkesterimuusikot, muusikkous, kokeminen, musiikki, työyhteisö, työilmapiiri, länsimainen taidemusiikkikulttuuri
dc.titleMusiikin laajenevat kehät : orkesterimuusikoiden kokemukset musiikin rakentumisesta haastatteluaineistossa
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Immonen_Nanne_opinnayte.pdf
Size:
1.17 MB
Format:
Adobe Portable Document Format