"­­­­­­­­­­- Oliko änkytyksestä sittenkin tullut voimavara? Vai oliko se edelleen taakka? Ehkä molempia..." : Kokemuksia änkytyksestä asiantuntijuuden taustalla

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorNeuvonen, Noora
dc.contributor.departmentfi=Kasvatustieteiden laitos|en=Department of Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede (kasvatustieteiden laitos)|en=Educational Sciences|
dc.date.accessioned2025-04-30T21:30:37Z
dc.date.available2025-04-30T21:30:37Z
dc.date.issued2025-04-29
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisiin tekijöihin änkytyksen koetaan olevan yhteydessä asiantuntijuuden kokemisessa. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat moninaiset teoriat änkytyksestä (esim. Guitar, 2019; Jansson-Verkasalo & Eggers, 2010; Packman, 2012), asiantuntijuudesta (esim. Hakkarainen, Palonen & Paavola, 2002; Engeström, 2018; Chi, 2006), asiantuntijuuden kokemuksesta (Isopahkala-Bouret, 2008) sekä ammatillisesta itsetunnosta (esim. Tabassum, Ali & Bibi, 2011; Carmel, 1997; Uusitalo-Arola, 2022). Muun muassa Guitar (2019) määrittelee änkytyksen puheen sujuvuuden häiriöksi, joka ilmenee esimerkiksi puheen toistona, venytyksenä tai lukkiutumisena. Asiantuntijuuden määritelmää lähestytään erilaisista näkökulmista, muun muassa Hakkaraisen, Palosen ja Paavolan (2002) kolmesta eri lähestymistavasta. Nämä lähestymistavat määrittelevät asiantuntijuutta tiedonhankinnan, osallistumisen ja tiedonluomisen näkökulmista. Tutkielma toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena asiantuntijoille, joilla on änkytys (N=11). Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, mikä tarkoittaa, että aineisto johdatti analyysia koko ajan ilman selkeää nojautumista aiempaan teoriaan. Aineistosta ilmeni yhteensä 86 alkuperäisilmaisua, jotka jaettiin pelkistettyihin ilmaisuihin, joiden pohjalta muodostui lopulta viisi teemaa. Nämä teemat kuvaavat tekijöitä, joihin tutkimuksen osallistujat kokevat änkytyksen olevan yhteydessä asiantuntijuuden kokemisessa. Teemat ovat (1) Ammatillinen itsetunto, (2) Vuorovaikutus ja työtehtävien sujuminen, (3) Asiantuntijuuden tunnustus ja palaute (4) Urakehitys ja mahdollisuudet sekä (5) Strategiat ja selviytymiskeinot. Teemat kuvaavat tekijöitä, joihin osallistujat ajattelevat änkytyksen olevan yhteydessä asiantuntijuuden kokemisessa. Teeman sisällä olevat kokemukset änkytyksestä ovat sekä kielteisiä, että myönteisiä tai neutraaleja. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että kokemukset änkytyksen ja asiantuntijuuden yhteydestä ovat yksilöllisiä, joihin vaikuttavat subjektiivisten kokemusten lisäksi myös muun muassa toisten ihmisten suhtautuminen ja erilaiset asenteet änkytystä kohtaan.
dc.format.extent42
dc.identifier.olddbid197798
dc.identifier.oldhandle10024/180837
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/4009
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025043034017
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/180837
dc.subjectänkytys, asiantuntijuuden kokemus, ammatillinen itsetunto
dc.title"­­­­­­­­­­- Oliko änkytyksestä sittenkin tullut voimavara? Vai oliko se edelleen taakka? Ehkä molempia..." : Kokemuksia änkytyksestä asiantuntijuuden taustalla
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Neuvonen_Noora_opinnayte.pdf
Size:
482.68 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Kandidaatin tutkielmat (rajattu näkyvyys)