Aikuisten suomenoppijoiden oppimismotivaatio suomen kielen oppimiseen

Abstract

Tutkielman aiheena on suomenoppijoiden oppimismotivaatio suomen kielen oppimiseen. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisena aikuiset suomenoppijat kokevat suomen kielen oppimisen sekä mitkä tekijät vahvistavat suomenoppijoiden oppimismotivaatiota ja mitkä heikentävät sitä. Tutkielma pohjautuu suomi toisena kielenä -tutkimukseen sekä toisen kielen oppimismotivaatiota käsitteleviin teorioihin. Aineisto koostuu sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella kerätyistä vastauksista (N= 27) Kyselyn sisältö pohjautuu odotusarvoteoriaan (Eccles–Wigfield 2000), itsemääräämisteoriaan (Deci–Ryan 2000) ja L2 Motivational Self System -malliin (Dörnyei 2009). Kysely on muodostunut taustatietokysymyksistä, täydennettävästä virkkeestä, väittämistä, monivalintakysymyksistä ja avokysymyksistä. Vastaajat ovat aikuisia tutkinto-, tohtori-, erillis- ja vaihto-opiskelijoita sekä tutkijoita. Saatuja vastauksia analysoidaan tutkielmassa määrällisin ja laadullisin menetelmin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomenoppijat kokevat suomen kielen oppimisen samanaikaisesti tärkeäksi ja hyödylliseksi sekä vaikeaksi. Koettu vaikeus ei kuitenkaan vaikuta suomenoppijoiden haluun jatkaa suomen kielen oppimista tulevaisuudessa, sillä lähes kaikki suomenoppijat (N= 26) haluavat jatkaa oppimista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että selkeät ja saavutettavissa olevat tavoitteet vahvistavat suomenoppijoiden oppimismotivaatiota suomen kielen oppimiseen. Sen sijaan vuorovaikutustilanteet, jotka ovat vaikuttaneet suomenoppijoihin negatiivisesti, ovat osaltaan muovanneet suomenoppijoiden minäpystyvyysuskomusta. Vastauksista on nähtävissä jatkumo heikon minäpystyvyyden ja vähentyneen oppimismotivaation välillä. Tulosten perusteella suomen kielen oppiminen näyttäytyy useimmille suomenoppijoille mielekkäänä ja merkityksellisenä. Suomen kielen osaaminen koetaan tavoittelemisen arvoiseksi, ja oppijat ovat valmiit panostamaan saavuttaakseen tavoitteensa. Jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä tarkastella oppimismotivaation kehittymistä pitkittäistutkimuksella. Olisi myös hyvä selvittää, miten koetun kiinnostuksen, tärkeyden ja hyödyllisyyden keskinäinen suhde muuttuu ajan kuluessa.