"Is anybody listening?" : Andien lento-onnettomuus vuonna 1972 ja eloonjääneiden uskonnollinen tulkinta selviytymisestään

Abstract

Tutkin kandidaatintutkielmassani vuoden 1972 Andien lento-onnettomuudessa olleiden kokemuksia ja uskonnollisia tulkintoja tapahtumista. Lähestyn aihetta kokemushistoriallisesti käyttäen alkuperäisaineistona eloonjääneiden muistelmia. Tuon taustoituksena esille Uruguayn yhteiskunnallista tilaa ja maan suhtautumista roomalaiskatolisuuteen 1950–70-luvuilla ja huomioin onnettomuudessa olleen Old Christians -rugbyjoukkueen uskonnollisen kasvatuksen vaikutusta heidän tavoissaan käsitellä onnettomuuden tapahtumia. Keskeisimpinä tutkimusaineistoina toimivat onnettomuudessa olleen Nando Parradon henkilökohtainen muistelma Miracle in the Andes (2006) sekä Piers Paul Readin yleiskuvan tapahtumista antava Elossa! (1974). Tarkastelen aineistoa erityisesti uskonto- ja traumatutkimuksen kautta. Olennaisimpana tutkimuskirjallisuutena Latinalaisen Amerikan uskonnollisuudesta hyödynnän Elina Vuolan teosta Köyhien Jumala – Johdatus vapautuksen teologiaan (1991). Tuon tutkimuksessa esille katolisuuteen liittyviä traditioita ja katolisille Latinalaisen Amerikan maille tavanomaisia yhteiskunnallisia normeja. Ympäristön asettamien normien huomioiminen korostuu myös eloonjääneiden tavoissa puida traumaansa. Kulttuurisen traumatutkimuksen käsittelyä tutkimuksessani avustaa Hanna Meretojan artikkeli teoksesta Lähestymistapoja kirjallisuuteen (2024). Käyn läpi tutkielmani aiheita korostaen vaihdellen tiettyjen selviytyneiden muistelmia ja vertailen niitä keskenään sekä kollektiivisen että subjektiivisen näkökulman varmistamiseksi. Lisäksi tarkastelen Andien lento-onnettomuuden käsittelyä mediassa ja julkisuudessa heti onnettomuuden jälkeen sekä myöhemmin. Onnettomuudesta selviytyneiden muistelmien lisäksi käytän tutkimukseni tukena heistä tehtyjä haastatteluita ja artikkeleita. Tuon myös lyhyesti esille Andien lento-onnettomuutta käsittelevää mediaa ja elokuvia. Pyrin korostamaan onnettomuudessa olleiden yhteisöllisyyttä sekä heidän henkilökohtaisten muistelmiensa keskeisyyttä autenttisimpina lähteinä. Tuon myös esille eloonjääneiden keskenään eriävät mielipiteet ja tarkastelen heidän keinojaan käsitellä traumaansa.