Salivary antimicrobial defensins in pregnancy

Abstract

Tausta: Raskauden aikana alttius ientulehdukselle lisääntyy. Suuontelon tulehduksissa synnynnäiseen immuunipuolustukseen liitettyjen antimikrobiaalisten peptidien määrä lisääntyy syljessä, mutta niiden yhteyttä raskausgingiviittiin ei ole toistaiseksi selvitetty. Tässä tutkimuksessa siten analysoimme syljen beeta-defensiinien (engl. human beta defensin), hBD-1, -2, -3, sekä alfa-defensiinin (engl. human neutrophilic peptide) HPN-1 tasot raskauden aikana ja selvitimme niiden yhteyttä raskaana olevien naisten parodontaalistatukseen. Materiaali ja metodit: Kolmeakymmentä perustervettä, ei-tupakoivaa, aiemmin parodontaalisesti tervettä suomalaisnaista seurattiin kerran jokaisen raskauskolmanneksen aikana, synnytyksen jälkeen sekä imetyksen päättymisen jälkeen. Kontrolliryhmä muodostettiin 24 ei-raskaana olevasta naisesta, jotka tutkittiin kolmesti peräkkäisinä kuukausina. Jokaisella tutkimuskäynnillä rekisteröitiin parodontologinen status sekä kerättiin parafiinistimuloitu sylkinäyte, josta määritettiin estradioli-, progesteroni- ja defensiinitasot ELISA -menetelmän avulla. Tulokset: Näkyvän plakin ja ienverenvuodon määrään sopeutettuna, syljen hBD-1, hBD-2 ja HNP-1 konsentraatiot laskivat etenkin raskauden viimeisen kolmanneksen aikana, kun taas hBD-3 konsentraatiot eivät muuttuneet raskauden aikana, eikä sen jälkeen. Syljen defensiinien, hormonipitoisuuksien ja kliinisten parametrien välillä havaittiin heikko assosiaatio. Johtopäätös: Antimikrobiaalisten peptidien samankaltaisuudesta huolimatta jokaisella defensiinillä näyttäisi olevan suuontelossa itsenäinen säätelykaskadi raskauden aikana.