Tyytymättömyyden ilmaisun kielelliset keinot erikoissairaanhoidon muistutuksissa

Abstract

Tutkielman aiheena ovat sellaiset terveydenhuollon muistutusten sisältämät kielen keinot, joilla ilmaistaan tyytymättömyyttä johonkin hoidossa koettuun epäkohtaan. Tutkielman tavoitteena on luoda yleiskuva muistutuksissa käytetyistä kielen keinoista ja tarkastella näiden keinojen yhteyttä muistutusten institutionaaliseen kontekstiin. Tutkielman teoreettisena taustana on lingvistinen diskurssintutkimus, jonka mielenkiinto kohdistuu kielen muotoihin ja siihen, miten nuo muodot suhteutuvat kielen erilaisiin tehtäviin sosiaalisessa todellisuudessa. Aineistona on käytetty 50 muistutustekstin kokoelmaa erään suomalaisen sairaalan potilasasiamiehen arkistosta. Aineiston analyysi koostuu toisaalta tyytymättömyyden ilmaisujen luokittelusta niiden sisältämien kielen keinojen mukaan ja toisaalta esimerkkiesiintymien muodon yksityiskohtaisesta tarkastelusta. Analyysin perusteella muistutuksissa ilmaistaan tyytymättömyyttä monipuolisesti erilaisilla kielen keinoilla. Keskeistä näissä keinoissa on eksplisiittisesti toteutettu ja intensiteetiltään voimakas kielteisen affektin välittäminen sekä kirjoittajan kokemuksen korostaminen. Kieltomuodoilla ja konsessiivisuuden ilmauksilla kiinnitetään huomio odotuksenvastaiseen toimintaan hoidossa. Kirjoittajan kokemusta kärjistetään ja vahvistetaan muun muassa ääri-ilmauksilla, intensiteettisanoilla ja kysymyksillä. Mielipahan tunnetta kuvataan kielteisesti värittyneellä sanastolla, idiomeilla sekä kuvallisilla ilmauksilla. Kirjoitusasuun liittyviä norminvastaisia keinoja eli moninkertaisia välimerkkejä ja suuraakkosia käytetään paitsi korostuskeinona, myös tunnetilan ilmaisun keinona. Useimmissa esimerkkiesiintymissä hyödynnetään useampaa kuin yhtä kielen keinoa. Terveydenhuollon institutionaalinen konteksti näkyy teksteissä niin, että muistutusten kirjoittajilla on erityinen tarve tulla kuulluksi ja otetuksi todesta hoitotapahtumiin liittyvien kertomustensa kanssa. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että potilassuhteeseen kuuluu yleisesti monenlaisia odotuksia ja jännitteitä hoitavan tahon ja potilaan välillä. Kun odotukset hoidosta eivät toteudu, jännitteet nousevat etualalle. Seurauksena tästä on latautunut sosiaalinen konteksti, joka näkyy muistutuksissa runsaana mielipahan ilmaisuna ja niin fyysisen kuin psyykkisenkin kärsimyksen kuvauksena.