Iän ja väsymyksen vaikutukset ajo- ja havaintokyvyn arvioinnissa : virtuaalinen testi, psykologiset testit ja subjektiiviset arviot

dc.contributor.authorAf Schultén, Anna
dc.contributor.departmentfi=Psykologian ja logopedian laitos|en=Department of Psychology and Speech-Language Pathology|-
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|-
dc.contributor.studysubjectfi=Psykologia|en=Psychology|-
dc.date.accessioned2018-12-11T09:58:06Z
dc.date.available2018-12-11T09:58:06Z
dc.date.issued2018-12-11
dc.description.abstractTutkimuksessa vertailtiin nuorten (n = 22, 18-35-vuotiaita) ja ikääntyneiden (n = 22, 65-79-vuotiaita) miesten ajo- ja havaintokykyä NeuroCar-virtuaalitestillä normaalitilanteessa sekä yhden yön valvomisen jälkeen. Aiempien tutkimusten perusteella ikä ja väsymys heikentävät ajamisen kannalta olennaisia kognitiivista toimintoja, mutta univajeella on iäkkäisiin ihmisiin nuoria vähäisempi vaikutus. Spatiaalisia havaintovinoumia tutkittaessa on havaittu oikean puolen preferenssi tarkkaavuudessa, joka vaikuttaa lisääntyvän iän ja väsymyksen myötä. Tutkimuksessa selvitettiin, millä tavalla ikä ja väsymys vaikuttavat ajokykyyn ja ajonaikaiseen havaintokykyyn virtuaalisessa testissä. Havaintokyvyn osalta erityiskysymyksenä oli, miten ikä ja väsymys vaikuttavat havaintovinoumaan. Lisäksi vertailtiin nuorten ja ikääntyneiden subjektiivisia väsymys- ja ajokykyarvioita sekä tarkasteltiin yleisten psykologisten testien kykyä havaita ikä- ja väsymysvaikutuksia. Koehenkilöt ajoivat 20 minuuttia virtuaalimaisemassa sekä suorittivat psykologisia testejä normaalitilassa ja yhden yön univajeen jälkeen. Ajokokeessa tehtävänä oli pitää ajoneuvo kaistalla ja samanaikaisesti reagoida näkö- ja kuuloärsykkeisiin. Korkea ikä ja väsymys heikensivät havaintokykyä ja väsymys lisäsi ajovirheiden määrää. Ikääntyneet suoriutuivat lähes kauttaaltaan nuoria heikommin, mutta väsymys vaikutti nuorten suoritukseen osittain vahvemmin kuin ikääntyneiden, mikä tuli esiin kuuloärsykkeiden havaitsemisessa. Molemmat ikäryhmät havaitsivat paremmin oikean- kuin vasemmanpuoleisia ärsykkeitä, mutta ajovirheitä tehtiin enemmän vasemmalle kuin oikealle. Nuoret olivat unenpuutteen seurauksena ikääntyneitä väsyneempiä, mutta eri ikäisten ajokykyarviot eivät poikenneet toisistaan. Psykologiset testit erottelivat kuljettajia iän perusteella hyvin, mutta vireystilan perusteella heikommin. Tulokset osoittavat, että iäkkäiden kuljettajien havaintokyvyn heikkeneminen tulee hyvin esiin virtuaaliajossa. Väsymyksellä on huomattava vaikutus ajo- ja havaintokykyyn, mutta väsymys ei kuitenkaan ole iäkkäille nuoria suurempi riskitekijä. Havaintokyvyssä ilmennyt oikean puolen preferenssi viittaa siihen, että kuljettajilla saattaa olla erityisiä vaikeuksia havaita vasemmalla puolella esiintyviä ärsykkeitä.-
dc.format.contentabstractOnly-
dc.identifier.olddbid163264
dc.identifier.oldhandle10024/146452
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/7062
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|-
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/146452
dc.titleIän ja väsymyksen vaikutukset ajo- ja havaintokyvyn arvioinnissa : virtuaalinen testi, psykologiset testit ja subjektiiviset arviot-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|-

Tiedostot