Suomenkielisten afaattisten henkilöiden sananlöytäminen nimeämisessä ja jatkuvassa puheessa sekä sananlöytämisen yhteys koettuun hyvinvointiin

Abstract

Sananlöytämisen vaikeudet ja vaikeudet ilmaista itseään arjessa ovat haasteita afasiassa. Afaattisten henkilöiden sananlöytämisen arviointi keskittyy usein yksittäisten kuvien, erityisesti objektien, nimeämistehtäviin. Aiemmat tutkimukset eivät tarjoa systemaattisesti tietoa sananlöytämisen yhteyksistä ja eroista nimeämisessä ja jatkuvassa puheessa sekä substantiiveilla että verbeillä. On myös tärkeää tutkia sananlöytämisen yhteyttä hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Tässä pro gradu -tutkielmassa vertailtiin sananlöytämisen onnistumista yksittäisten kuvien nimeämistehtävissä ja jatkuvan puheen tehtävissä. Lisäksi tarkasteltiin sananlöytämisen yhteyttä afaattisten henkilöiden kokemaan hyvinvointiin, joka pitää sisällään itsekoetut vaikutukset osallistumisessa, kommunikoinnissa ja emotionaalisessa hyvinvoinnissa.

Tutkimus oli mukavuusotannalla toteutettu ryhmätutkimus, jossa oli mukana 28 afaattista henkilöä. 18 tutkittavaa rekrytoitiin osana tätä tutkimusta ja kymmenen tutkittavaa otettiin mukaan aiemmin kerätystä aineistosta LaPA-projektissa. Tutkimus sisälsi 1–2 tutkimuskäyntiä, joissa tehtiin nimeämisen tehtävät (objekti- ja toimintanimeämistesti) ja jatkuvan puheen tehtävät (kuvastakerronta- ja keskustelutehtävä) sekä hyvinvoinnin itsearvio. Nimeämisen ja jatkuvan puheen tehtävien kautta tarkasteltiin sananlöytämisen onnistumista. Hyvinvoinnin itsearviolla tarkasteltiin tutkittavien itsekokemia vaikutuksia afasian kanssa elämiseen kolmella eri osa-alueella.

Tässä tutkimuksessa afaattisten henkilöiden sananlöytäminen erosi tilastollisesti merkitsevästi nimeämistehtävien ja jatkuvan puheen tehtävien välillä. Tulokset osoittivat, että afaattisten henkilöiden sananlöytäminen onnistui paremmin jatkuvan puheen tehtävissä verrattuna nimeämistehtäviin sekä substantiiveilla että verbeillä. Lisäksi havaittiin yhteyksiä sananlöytämisen onnistumisessa eri tehtävätyyppien välillä. Hyvinvoinnin itsearvion osalta löydettiin yhteys kommunikoinnin osa-alueen ja sananlöytämisen onnistumisen väliltä objektin nimeämistehtävässä mutta ei muista.

Tämän tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa sen osalta, että sananlöytämisen onnistuminen eroaa nimeämisen ja jatkuvan puheen tehtävien välillä. Tulokset antavat viitteitä, että sananlöytäminen vähemmän kontrolloiduissa jatkuvan puheen tehtävissä on helpompaa afaattisille henkilöille verrattuna strukturoituihin nimeämistehtäviin. Hyvinvoinnin osalta tulokset osoittavat jonkinlaisia yhteyksiä sananlöytämisen onnistumisen ja hyvinvoinnin osa-alueiden välillä. Jatkotutkimuksissa olisi tarpeen sisällyttää taustamuuttujien tarkastelu osaksi sananlöytämisen ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä ja tutkia syy-seuraussuhteita nimeämisessä ja jatkuvassa puheessa.