Kumuloituneita verosuunnitteluhaasteita : Vuoden 2025 etuyhteysosakevaihdon lakiesitysluonnoksen ja lakiesityksen valossa

Abstract

Etuyhteysosakevaihto holdingyhtiöjärjestelynä listaamattoman osakeyhtiön osakkeenomistajan osinkotulon verotuksen optimoimiseksi on ollut viime aikoina julkisen keskustelun ja tutkimuksen aiheena. Suomen hallituksen päätös osinkoverohyödyn ja osakkeiden pienemmän luovutusvoittoveron lopettamiseksi aggressiivisena verosuunnittelukeinona sai aikaan lakiesitysluonnoksen, johon pyydettiin ja saatiin lausuntoja lakiesityksen kehittämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää Suomen vuoden 2025 osakevaihdon lakiuudistustarpeen yhden tavoitteen – etuyhteysosakevaihdon avulla tapahtuvan osinkoverotuksen epätarkoituksenmukaisen hyödyntämisen estämisen – taustasyitä ja tavoitteita hallituksen lakiesitysluonnoksen, elinkeinoelämän toimijoiden ja muiden asiantuntijoiden antamien digitaalisten lausuntojen sekä kyseisten lausuntojen pohjalta korjatun hallituksen lakiesityksen avulla. Kriittisellä tutkimusotteella tehdyn tutkielman tarkoituksena on lisätä tietoisuutta kesken jääneiden verosuunnitteluun liittyvien epäkohtien kumuloitumisen aikaansaamia lainsäädännöllisiä, taloudellisia ja moraalisia haasteita sekä valtiolle että verovelvolliselle. Tutkimus tehtiin aineistolähtöisellä laadullisella sisällönanalyysillä, jonka avulla kartoitettiin lausuntojen perusteella lakiesitysluonnoksen epäkohtia ja lausuntojen vaikutusta lakiesityksen kehittymiseen. Etuyhteysosakevaihdon lakimuutosta pidettiin pääsääntöisesti oikeutettuna – keinona vähentää aggressiivista verosuunnittelua. Tutkimustuloksina löydettiin useita lainsäädännöllisiä, taloudellisia ja moraalisia epäkohtia liittyen kohdeyhtiön osakkeiden arvonmääritykseen, varainsiirtoveron käsittelyyn, etuyhteysmääritelmän täsmennykseen ja emoyhtiön määräysvaltaan kohdeyhtiössä, lakimuutoksen taannehtivuuteen, Suomen osinkoverojärjestelmän toimivuuteen, lisääntyneisiin kustannuksiin ja hallinnolliseen työhön, Verohallinon valvontaan ja lainsäätäjän muutosmahdollisuuteen, poikkeavuuteen verotuksen periaatteista sekä moraaliin ja verovastuullisuuteen. Lausuntojen epäkohtien perusteella eduskuntakäsittelyyn annettava lakiesitys kehittyi osittain. Tulevien veropohjan aukkojen mahdollinen hyödyntäminen verosuunnittelussa vaatii kuitenkin Verohallinnon ja lainsäätäjän valvontaa sekä verovelvolliselta verovastuullisuutta toimimalla lain hengen mukaisesti silloin kun laki ei anna suoraa vaihtoehtoa, sillä aggressiivisesta verosuunnittelusta koituvat haasteet voivat tulla arvioitaviksi, käsiteltäviksi ja resursseja vaativiksi myös tulevaisuudessa.