BEPS-projekti ja yritysverotuksen avoimuus

Abstract

Veropohjan rapautuminen ja voitonsiirto matalan verotuksen maihin tai verotuksen ulottumattomiin on tunnistettu globaaliksi ongelmaksi. Yhtenä keinona taistelussa näitä toimia vastaan on määritelty verotuksen avoimuus. Kun OECD lokakuussa 2015 julkaisi BEPS-projektinsa 15 toimenpide-ehdotusta, näistä osan päätavoitteena oli avoimuuden lisääminen verotuksen alalla. Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomen näkökulmasta BEPS-projektin avoimuustoimenpiteitä; siirtohinnoitteludokumentointia (toimenpide 13), ennakkopäätösten ja ennakkohinnoittelusopimusten automaattista tietojenvaihtoa (toimenpide 5), BEPS-toimien mittaamista ja analysointia (toimenpide 11) ja pakollisia avoimuussääntöjä (toimenpide 12), sekä niiden implementointia Suomessa tai niiden mahdollista implementointia, mikäli sitä ei ole vielä tehty.

Tutkielma on yhdistelmä lainopillista ja oikeuspoliittista tutkimusta. Tutkielma perustuu pääsääntöisesti sekä voimassa olevaan lainsäädäntöön että OECD:n ja Euroopan komission materiaaleihin. Tutkielman alussa luodaan katsaus yritysverotuksen avoimuuteen Suomessa voimassa olevan lainsäädännön pohjalta ja tämän jälkeen tarkastellaan OECD:n BEPS projektin toimenpiteitä, jotka käsittelevät BEPS-toimien mittaamista ja analysointia sekä pakollisia avoimuussääntöjä. Näitä kahta BEPS-projektin toimenpidettä ei ole vielä implementoitu Suomessa ja tutkielmassa otetaankin kantaa siihen, ovatko nämä toimenpiteet relevantteja Suomen kannalta.

BEPS-toimien mittaaminen ja analysointi ei ole saanut Suomessa ansaitsemaansa huomiota. Jotta BEPS-toimien laajuutta pystytään arvioimaan globaalisti ja kansallisesti tukena lainsäädännöllisille muutoksille, BEPS-toimien mittaamisen ja analysoinnin kehittämisen pitäisi nousta myös Suomessa tehtävälistalle. Pakollisilla avoimuussäännöillä taas tarkoitetaan mahdollisesti aggressiivisten tai haitallisten verosuunnittelujärjestelyiden välittäjien tai käyttäjien raportointivelvollisuutta näiden järjestelyiden sisällöstä veroviranomaisille. Euroopan komissio on antanut pakollisiin avoimuussääntöihin liittyen direktiiviehdotuksen kesäkuussa 2017. Euroopan komission ehdotuksessa raportoitavien järjestelyiden ensisijaisen hyödyn on oltava verohyödyn saavuttaminen, jotta järjestelystä tulee raportoitava. Tämä asettaa raportointikynnyksen korkealle ja Suomessa voimassa olevien yleisten veronkiertosäännösten pitäisi jo estää tällaisten järjestelyiden olemassaolo, jolloin raportoitavia järjestelyitä tulisi vain muutamia. Niinpä Euroopan komission one size fits all -direktiiviehdotuksen soveltuvuus Suomelle on kyseenalaista.