Etätyöskentely ja työhyvinvointi : Kvantitatiivinen tutkimus etätyöskentelyn ja työhyvinvoinnin yhteyksistä

dc.contributor.authorPalonen, Julia
dc.contributor.departmentfi=Sosiaalitieteiden laitos|en=Department of Social Research|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Taloussosiologia|en=Economic Sociology|
dc.date.accessioned2024-06-27T15:17:18Z
dc.date.available2024-06-27T15:17:18Z
dc.date.issued2024-06-14
dc.description.abstractTämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia etätyöskentelyä ja sen vaikutuksia työhyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko etätyöskentelyllä yhteyksiä työhyvinvointiin ja miten erilaiset taustamuuttujat vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemuksiin. Etätyöskentelyyn voidaan liittää paljon hyötyjä ja haittoja sekä työntekijän, että työnantajan kannalta. Aikaisempien tutkimustulosten hajanaisuudesta johtuen selvää johtopäätöstä etätyöskentelyn vaikutuksista työhyvinvointiin ei ole löydetty. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineistona oli vuoden 2022 Työolobarometri. Työolobarometri on Tilastokeskuksen keräämä poikkileikkausaineisto, joka koostuu otoksesta työvoimatutkimukseen vastanneista 18–64-vuotiaista työllisistä palkansaajista. Tämän pro-gradu tutkimuksen metodina käytäni kuvailevia menetelmiä sekä multinomiaalista regressioanalyysiä. Tutkimustulokset osoittavat, että etätyöskentelyllä ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksilla on yhteyksiä työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin kokemukset ovat riippuvaisia monista taustatekijöistä, ja etätyöskentely voi lisätä tai heikentää yleistä työhyvinvointia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että erityisesti autonomia etätyöskentelyn yhteydessä lisää työhyvinvointia ja mahdollisuus päättää itse etätyöskentelystä on suuremmassa roolissa työhyvinvointia tarkastellessa, kuin etätyöskentely itsessään. Etätyöskentely on työntekijälle hyödyllisintä hybridimuodossa, jossa osa viikosta ollaan etänä ja osa toimistolla. Tällöin työntekijä saa yleensä parhaat puolet autonomiasta sekä työyhteisöstä, joka vaikuttaa sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimuksen rajoitteita ovat muutaman vuoden vanha valmis aineisto, joka keskittyy palkansaajiin ja etätyötä tekevien rajallinen osuus tästä aineistosta. Jatkossa olisi hyödyllistä pystyä tutkimaan tarkemmin etätyöskentelyyn vahvemmin vaikuttavia tekijöitä, kuten työergonomiaa, perhetilannetta sekä työn ulkopuolisen elämän vaikutusta hyvinvointiin.
dc.format.extent70
dc.identifier.olddbid195631
dc.identifier.oldhandle10024/178683
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/19605
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024062056525
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/178683
dc.subjectetätyö, työhyvinvointi, työolobarometri
dc.titleEtätyöskentely ja työhyvinvointi : Kvantitatiivinen tutkimus etätyöskentelyn ja työhyvinvoinnin yhteyksistä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Palonen_Julia_opinnayte.pdf
Size:
1.01 MB
Format:
Adobe Portable Document Format