Eriäviä näkemyksiä ja säästöinkluusiota - : Fenomenografinen tutkimus luokanopettajien ja Opettaja-lehden näkemyksien yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia käsityksiä luokanopettajilla ja Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n ammattilehdellä eli Opettaja-lehdellä on inkluusiosta sekä oppilaan saamasta tuesta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia käsityksiä niin luokanopettajilla kuin Opettaja-lehdellä on inkluusiosta sekä oppilaan tuen tarjonnan muuttumisesta ja millaisia eroja näiden kahden aineiston välillä ilmenee.

Tutkimuksessa on käytetty fenomenografista tutkimusotetta, jonka tavoitteena on tutkia ihmisten käsityksiä erilaisista asioista. Tutkimusaineistomme koostui kahdesta osasta: luokanopettajien haastatteluista sekä Opettaja-lehden dokumenttiaineistosta. Haastattelut toteutettiin vähintään 10 vuotta alalla olleille luokanopettajille teemahaastatteluna. Haastateltavia oli neljä luokanopettajaa sekä dokumenttiaineisto koostui 15 Opettaja-lehden artikkelista, jotka käsittelivät inkluusiota ja tuen tarjonnan muuttumista. Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullista sisällön analyysia.

Läpi koko tutkimuksen analysoimme molempia aineistojamme eli haastatteluja sekä Opettaja-lehden artikkeleita. Tulokset olivat pääpiirteittäin melko negatiiviset inkluusiosta puhuttaessa, johtuen ehkä sen melko kiistellystä asemasta yhteiskunnassamme. Tutkimustuloksissa ilmeni kaksi pääteemaa: inkluusion toimimattomuus sekä inkluusion ideologian arvostus. Inkluusion toimimattomuuden alateemoiksi muodostui resurssien puute ja opettajien työssäjaksaminen. Työssäjaksamiseen sisältyi työn kuormittavuus ja töiden lisääntyminen. Työssäjaksamiseen linkittyi myös opettajien riittämättömyyden tunteet työssään. Inkluusion ideologian arvostuksen alateemoiksi muodostui idean hyvyys ja ratkaisukeskeisyys. Ideaa pidettiin hyvänä ja toimivana, vaikkei sitä välttämättä luokanopettajat itse toteuttaneet opetuksessaan aktiivisesti. Tämän lisäksi inkluusion ideologiaa pidettiin ratkaisukeskeisenä toimintamallina tukea tarvitsevien lapsien kanssa toimiessa.

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että molemmat aineistot antoivat negatiivisen kuvan inkluusioon suhtautumisesta. Opettaja-lehdessä inkluusiosta puhuttaessa näkökulma oli myönteisempi ja tarjosi tietynlaisen toimintamallin, jolla pyritään ratkaisemaan inkluusioon toteutumiseen liittyviä ongelmia.