Erityisopettajien ja lastensuojelulaitosten johtajien kokemuksia koulun ja lastensuojelun välisestä yhteistyöstä ja sijoitettujen lasten koulunkäynnistä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää erityisopettajien ja lastensuojelulaitoksien johtajien kokemuksia lastensuojelun asiakkaan koulunkäynnistä sekä erityisopettajan ja lastensuojelulaitoksen henkilökunnan yhteistyöstä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimusta varten on haastateltu kolmea lastensuojelulaitoksen johtajaa, sekä kolmea lastensuojelulaitoksen henkilökunnan kanssa jossain vaiheessa uraansa yhteistyötä tehnyttä erityisopettajaa. Haastattelumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua ja aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen teoriataustassa perehdytään lastensuojelujärjestelmään, lastensuojelulaitoksen rooliin ja tehtäviin, moniammatillisen yhteistyön tarjoamaan tukeen ja erityisopettajan rooliin lastensuojelun asiakkaan koulunkäynnissä. Lisäksi teoriaosuudessa keskitytään lastensuojelun asiakkuuden vaikutukseen ja kodin ja koulun yhteistyöhön lastensuojelun asiakkaan koulunkäynnin näkökulmasta. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin erityisopettajat ja lastensuojelulaitosten johtajat näkevät lastensuojelun asiakkuuden merkityksen lapsen tai nuoren koulunkäyntiin. Tutkimustulokset kertovat, että erityisopettajien näkökulmasta lapsen koulunkäyntiin vaikuttavat sijoituksen taustalla olevat tekijät, niihin liittyvät kielteiset tunteet sekä kouluakäymättömyys. Lastensuojelulaitosten johtajien kokemuksien mukaan lastensuojelun asiakkuus näkyy lapsen koulunkäynnissä tuen tarpeen kasvamisena. Lastenkodin henkilökunnan rooli nähdään koulunkäyntiä suojaavana tekijänä.

Toisen tutkimuskysymyksen tavoitteena oli kartoittaa, miten erityisopettajan ja lastensuojelulaitoksen henkilökunnan yhteistyötä toteutetaan, kun lapsi on huostaanotettu. Tutkimustuloksista ilmenee, että erityisopettajan ja lastensuojelulaitoksen yhteistyö nähdään tärkeänä elementtinä huostaanotetun lapsen koulunkäynnin tukemisessa. Erityisopettajien näkökulmasta yhteistyön taustalla vaikuttavat toimivien käytänteiden muodostuminen sekä dialogin merkitys yhteistyössä. Johtajien kokemusten perusteella toimivaan yhteistyöhön tarvitaan erityisopettajan ammattitaitoa ja hyviä vuorovaikutustaitoja.

Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että lastensuojelun asiakkaat tarvitsevat koulunkäynnissään tukea erityisesti huostaanottoon liittyvistä syistä. Erityisopettajan ja lastenkodin henkilökunnan yhteistyön toimimiseksi tarvitaan molempien osapuolten panosta ja yhteisten käytänteiden johdonmukaista rakentamista.