KORKEAN ILMANALAN FYSIOLOGIA JA SAIRAUDET

Abstract

Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa on perehdytty korkeusriippuvaisia sairauksia koskevaan lääketieteelliseen tutkimustietoon. Katsauksen tarkoituksena oli koota yhteen tutkimusnäyttöä sekä ennaltaehkäisyn ja hoidon suosituksia vuoristotaudista, aivoödeemasta ja keuhkoödeemasta sekä muista korkeusriippuvaisista sairauksista. Katsauksessa perehdytään erityisesti lyhyen aikavälin akklimatisoitumisprosessiin ja sen aikaansaamiin fysiologisiin muutoksiin. Katsauksen tiedot on suunnattu ensisijaisesti terveydenhuollon ammattilaisten ja matkailijoiden käyttöön korkeusriippuvaisten sairauksien ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi asianmukaisesti. Aineistona katsauksessa on käytetty alkuperäistutkimuksia ja katsausartikkeleita sekä muuta lääketieteellistä tutkimuskirjallisuutta Pubmed- ja Web of Science -viitetietokannoista. Näkökulma on rajattu tutkimuksiin, jotka on suoritettu korkeassa ilmanalassa tai samankaltaisessa simuloidussa ympäristössä. Korkean ilmanalan vähähappisuus aiheuttaa ihmisen elimistössä fysiologisia vasteita, joiden tehtävänä on auttaa elimistöä akklimatisoitumaan eli sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin. Akklimatisaation fysiologiset mekanismit ovat moninaisia, ja niistä merkittävimmät ovat hengityksen tehostuminen sekä happo-emästasapainon, veren koostumuksen ja verenkierron muutokset. Puutteellinen akklimatisaatio ja sen merkkien ohittaminen altistavat korkeusriippuvaisille sairauksille. Vuoristotauti on yleinen yli 2500 metrin korkeuteen nousevilla, kun taas aivoödeema ja keuhkoödeema ovat harvinaisempia. Korkeusriippuvaiset sairaudet voivat hoitamattomina olla vakavia ja johtaa kuolemaan. Korkeusriippuvaisten sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa keskeisintä on ennakointi ja varhainen reagointi oireisiin. Sairastumista voi ehkäistä tehokkaimmin suunnittelemalla nousun yli 2500 metrin korkeudelle suositusten mukaisesti. Ensisijainen hoito vakavaan sairastumiseen on laskeutuminen alaspäin. Sekä ennaltaehkäisyä että hoitoa voidaan tehostaa lääkityksellä. Korkeusriippuvaisten sairauksien tutkimuksen suhteellisesta runsaudesta huolimatta niiden syntyyn vaikuttavat tekijät ja niihin käytetyn lääkityksen vaikutusmekanismit ovat osittain epäselviä. Diagnostiikka perustuu potilaan ilmoittamiin oireisiin, jotka ovat epäspesifejä ja muutoinkin tyypillisiä korkeassa ilmanalassa oleskellessa. Sairastumisen ennustamiseen ei tunneta yksiselitteisiä keinoja.