Konsensuseduskunta - keskitetty tulopolitiikka eduskunnassa vuosina 2005–2013

Turun yliopisto
Pro gradu -tutkielma
Tässä tietueessa ei ole tiedostoja, ainoastaan metadata.

Pysyvä osoite

Verkkojulkaisu

DOI

Tiivistelmä

Kolmikantaisella keskitetyllä tulopolitiikalla, jossa hallitus toimii kolmantena osapuolena yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen kanssa, on pitkä perinne, joka juontaa aina 1960-luvulle saakka. Eduskunnan koetaan olevan vain kumileimasin hallituksen tekemille sopimuksille. Parlamentarismin mukaan kuitenkin eduskunnan tulee valvoa hallitusta. Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on auttaa ymmärtämään hallituksen ja eduskunnan välistä suhdetta enemmän keskitetyn tulopolitiikan osalta. Tutkielmassa selvitetään, vallitseeko konsensus keskitetystä tulopolitiikasta, selittääkö puoluetausta kansanedustajan positiivisen tai negatiivisen suhtautumisen kolmikantaiseen keskitettyyn tulopolitiikkaan ja toteutuuko eduskunnan valvontatehtävä täysistuntoareenalla. Metodologisesti työ on kvalitatiivinen tutkielma ja sisällönanalyysi, jossa sivutaan diskurssianalyysia ja poliittista retoriikkaa. Primäärilähteenä käytetään eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoja vuosilta 2005‒2013, ja täysistunnoissa käytävät puheenvuorot ovat tutkimuksen tarkastelun kohteena. Analyysista voitiin johtaa seuraavanlaiset päätelmät: Eduskunnassa vallitsee konsensus, mitä tulee suhtautumiseen kolmikantaiseen keskitettyyn tulopolitiikkaan. Kaikki eduskuntapuolueet puoltavat kolmikantaista sopimista yhteiskuntarauhan, talouskasvun, Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamisen vuoksi. Puoluetausta selittää kansanedustajan suhtautumisen keskitettyyn tulopolitiikkaan. Korporatiivisten puolueiden kansanedustajat suhtautuvat paljon positiivisemmin kuin vaalipuolueiden kansanedustajat keskitettyyn tulopolitiikkaan. Eduskunnan valvontatehtävä toteutuu, mutta hallituksen toimintaa kolmikannassa ei tarkastella tarpeeksi kriittisesti täysistuntoareenalla.

Kuvaus

siirretty Doriasta

item.page.okmtext