Pohjoismaisten pääomasijoitusyhtiöiden exit-strategiat : Empiirinen tutkimus irtaantumistyyppejä määrittävistä tekijöistä

Abstract

Pääomasijoitusyhtiöt ovat tärkeässä roolissa tukemassa sekä yritysten että koko kansanta-louden kehitystä ja kasvua. Pääomasijoitusrahastot mahdollistavat kasvuyrityksille rahoi-tusta, liiketoiminnan ohjausta sekä hallinnon kehittämistä. Toiminta tukee samalla inno-vaatioiden, työpaikkojen, verotulojen sekä talouden kasvua. Pääomasijoitusmarkkinan kasvutrendi on pysynyt vahvana viimeisen vuosikymmenen aikana, luoden entistä parem-pia kasvumahdollisuuksia kasvuyrityksille. Samalla pääomasijoitusmarkkinoiden toimin-taympäristöä on pyritty kehittämään entistä toimivammaksi. Jotta pääomasijoitusyhtiöt pystyvät myös tulevaisuudessa tukemaan talouden kasvua muuttuvassa toimintaympäris-tössä, nousee tärkeäksi tekijäksi onnistuneiden irtaantumisten toteutus. Tämä tutkimus tarkastelee kuinka pohjoismaiset pääomasijoitusrahastot ovat toteuttaneet irtaantumisia vuosina 2010–2020, sekä mitkä tekijät ovat vaikuttaneet irtaantumistyypin valintaan. Tutkimuksen aineisto koostuu 285:stä pohjoismaisten pääomasijoitusyhtiöiden toteuttamasta irtaantumisesta. Irtaantumistyypeiksi valittiin strateginen myynti, myynti toiselle pääomasijoittajalle sekä listautumisanti. Toteutuneita irtaantumisia tarkasteltiin maittain, kiinnittäen erityistä huomiota portfolioyhtiöiden pitoaikaan rahastossa. Pitoajan tarkastelussa hyödynnettiin vahinkovauhtia, jonka avulla voitiin tarkastella pitoajan vaiku-tusta irtaantumistyyppeihin. Irtaantumistyypin valintaa selittävät tekijät jaettiin kolmeen eri tasoon, joita olivat: portfolioyhtiö-, pääomasijoitusyhtiö-, sekä makrotaso. Selittäviä teki-jöitä analysoitiin multinomiaalisen logistisen regressioanalyysin avulla. Tilastollisen mallin tulokset osoittivat, miten selittävät muuttujat vaikuttivat irtaantumistyypin valinnan toden-näköisyyteen ja kuinka suuri vaikutus selittävällä muuttujalla oli valintaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat strategisen myynnin olevan selvästi suosituin irtaantumis-tyyppi, jota seurasivat järjestyksessään myynti toiselle pääomasijoittajalle sekä listautumis-anti. Vahinkovauhdin nähtiin vaihtelevan irtaantumistyypeittäin, mitä voitiin selittää epä-symmetrisen informaation, sekä etsikkoajan avulla. Irtaantumistyypin valintaa selittävistä tekijöistä tilastollisesti merkitseviksi nousivat liikevaihdon kasvu-%, oman pääoman tuot-to-%, velkaantumisaste, portfolioyhtiön pitoaika, rahaston koko, rahaston sijoitusten mää-rä, listautumisantien alihinnoittelu sekä kuponkikorko. Epäsymmetrisen informaation sekä arvonluonnin portfolioyhtiössä nähtiin vaikuttavan vahvimmin tilastollisesti merkitsevien tekijöiden taustalla. Tilastollisista malleista makrotason malli sopi parhaiten kuvaamaan irtaantumistyypin valintaa.