Älykkään sopimuksen trustless trust -luottamus diskurssina – vertailukohtana kolme näkökulmaa sopimukseen ja luottamukseen

Abstract

Kysymyksenasettelulle lähtökohdan antoi ensimmäinen lohkoketjuteknologiaa hyödyntävä sovellus, virtuaalivaluutta Bitcoin, jonka sen huima kurssikehitys nosti valtavirtamedioiden otsikoihin tutkimusprosessin alkutaipaleilla. Älykkäät sopimukset ovat lohkoketjuteknologiaa hyödyntäviä, ohjelmointikielellä sopimuksen muotoon kirjoitettuja tietokoneohjelmia, jotka toteuttavat formaaleilla käsitteillä ja mekanismeilla sopimuksessa kuvatut oikeudet ja velvollisuudet automaattisesti. Kyse on eräänlaisesta oikeudellisten käytäntöjen digitalisaatiosta, joka herättää kysymyksen, tarvitseeko juristin jatkossa osata koodata.

Lohkoketjuteknologiaa on kuvattu luottamusteknologiaksi, ja älykkäiden sopimusten on esitetty voivan korvata vaihdannassa tarvittavan luottamuksen niin kutsutulla trustless trust -arkkitehtuurillansa. Tutkielman tarkoituksena on ollut tämän väitteen tarkastelu, sillä luottamus on yksi keskeisimmistä sopimusta koskevista ideoista. Väitteen jäsentämiseksi lähdin ensin selvittämään, miten luottamusta on sopimusoikeudessa ennestään merkityksellistetty, ja vertaaman trustless trust -merkitystä tähän. Kun informaatioteknologian alalla luottamukselle annetut merkitykset liitetään oikeudellisten käsitteiden kuten sopimuksen yhteyteen, saa luottamus eräänlaisen monialaisen merkityksen, jonka hahmottaminen voi auttaa ymmärtämään paremmin uusia oikeudellisia ilmiöitä, kuten älykkäitä sopimuksia.

Tutkielman metodologinen viitekehys on diskurssianalyysi. Diskurssianalyyttisessä tutkimusotteessa oletuksena on, että luottamukselle annetut merkitykset ovat diskursiivisen toiminnan tulosta. Näiden merkityssysteemien hahmottaminen ja tulkinta toimii diskurssien muodostuksen pohjana. Päädyin muodostamaan aineiston pohjalta neljä diskurssia: klassinen sopimusoikeus, luottamuksensuoja, suhdesopiminen ja älykäs sopimus. Huomataan, että diskursseissa on eroja muun muassa sen suhteen, millaista taloudellista vuorovaikutussuhdetta se käsittelee, millaisessa relaatiossa luottamus siinä ilmenee, ja millainen merkitys sopimuksella on tässä vuorovaikutussuhteessa. Tarkasteltavana on ollut myös kunkin diskurssin ideologinen kerrostuma.

Tutkimustuloksia dominoivat täytäntöönpanon hankaluudet globalisoituneessa ja digitalisoituneessa toimintaympäristössä. Vaikka teknisin järjestelmin toteutettu yksityinen lainkäyttö ei ainakaan vielä tällä hetkellä muodosta vakavasti otettavaa vaihtoehtoa viralliselle lainkäytölle, indikoivat tällaiset vakaat pyrkimykset väistämättä epäluottamuksesta virallista järjestelmää kohtaan, mihin tulee suhtautua vakavasti.