Tunneälytaidot osana perusopetuksen ympäristöoppia : Oppilas oman sisäisen maailmansa tulkitsijana ja vuorovaikutuksen asiantuntijana

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tunneälyn eri osa-alueita käsitellään ympäristöopin opetusmateriaaleissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin ympäristöopin oppimateriaalien sisältöjen vastaavuutta tunneälyn osa-alueisiin sekä eri osa-alueisiin sisältyvien taitojen esiintyvyyttä. Lisäksi tutkittiin tunneälyn osa-alueiden painottumista aineistossa. Tutkimuksen aineisto koostui Sanoma Pron ympäristöopin oppikirjasarjojen Pisara ja Kätkö vuosiluokkien 1.–6. sähköisistä oppikirjoista sekä opettajan oppaista. Kirjallinen aineisto koostui siis yhteensä 18 oppikirjasta ja niiden opettajaoppaista.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä, jota ohjasi Daniel Golemanin tunneälyteoria. Tutkimuksen tekeminen aloitettiin muodostamalla tunneälykkyyden analyysirunko, jossa on avattu tunneälykkyyden osa-alueet ja niiden ominaisuudet. Tämän jälkeen tarkasteltiin opetusmateriaaleja ja poimittiin tunnetaitoja käsittelevistä kappaleista ilmaisuja ja virkkeitä tunneälykkyyden osa-alueiden mukaisesti analyysitaulukkoon. Ilmaisut jaettiin vielä tarkemmin alaluokkiin tunneälyteorian mukaisesti.

Tuloksissa ilmeni, että tunneälyn kaikki osa-alueet eli itsetuntemus, itsehallinta, sosiaalinen tietoisuus ja ihmissuhdetaidot ovat havaittavissa ympäristöopin oppimateriaaleissa. Osa-alueet kuitenkin painottuivat epätasaisesti. Tunneälyn osa-alueista korostuivat itsetuntemus ja ihmissuhdetaidot. Vähemmälle huomiolle jäivät itsehallinta ja sosiaalinen tietoisuus. Tunneäly oli siis havaittavissa oppimateriaaleissa siitä huolimatta, että sitä ei mainittu niissä suoraan.

Tutkimuksen tulosten perusteella on syytä kiinnittää huomiota siihen, että kaikki tunneälyn osa-alueet tulisivat oppimateriaaleissa esiin tasapuolisesti. Tunneälytaidot rakentuvat hierarkkisesti siten, että edeltävä taito pohjaa seuraavan taidon kehittymistä. Ei siis riitä, että vain osa taidoista tulee painotetuiksi. Erityisen huomionarvoisen tästä tekee tunneälyn positiivinen yhteys yksilön elämän eri osa-alueisiin. Lisäksi olisi syytä ohjata oppilasta kehittämään tunneälytaitojaan monipuolisesti sen sijaan, että lähes ainoiksi näkökulmiksi jäävät näiden taitojen pintapuolinen kuvaileminen ja niiden merkityksen korostaminen. Oppimateriaalin sisällön tutkiminen tarjoaa kuitenkin rajatun näkökulman tunneälytaitojen opettamiseen. Jatkossa olisi hyvä tutkia, miten opettajat ja oppilaat hyödyntävät sekä käyttävät oppimateriaaleja käytännössä.