7-8-vuotiaiden lasten omaehtoinen musisointi koulun musiikintunnilla
| dc.contributor.author | Luotola, Jere | |
| dc.contributor.department | fi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Kasvatustiede, luokanopett., OKL Turku|en=Educational Sciences, Primary Education| | |
| dc.date.accessioned | 2020-04-17T21:01:02Z | |
| dc.date.available | 2020-04-17T21:01:02Z | |
| dc.date.issued | 2020-03-25 | |
| dc.description.abstract | Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millainen suhde 7-8-vuotiailla lapsilla on musiikkiin ja musisoimiseen, miten he kokevat omaehtoisen musisoinnin koulun musiikintunnilla ja millaista heidän omaehtoinen toimintansa on koulun musiikintunnilla. Tutkimuksen kohteena oli yksi ykkösluokka, jonka oppilaat saivat kolmen viikoittaisen musiikintunnin ajan musisoida omaehtoisesti, ilman ulkoista ohjausta. Jakson aikana toimintaa havainnoi yksi tutkija, minkä lisäksi toimintaa kuvattiin kameralla ja äänitettiin digitaalisella äänittimellä. Jakson jälkeen muutamaa oppilasta haastateltiin. Aineisto analysoitiin grounded theory -menetelmällä sekä videoanalyysiä hyödyntäen. Tulosten perusteella lapsilla voi olla koulun ulkopuolella monenlaista musiikillista harrastuneisuutta ja erilaisia musiikillisia kiinnostuksia. Lasten puheen perusteella vaikutti siltä, että he nauttivat omaehtoisesta musisoinnista varauksetta ja että ohjattu musisointi oli heistä mukavaa vain, jos he kokivat sen olevan heille sopivan tasoista ja sisällöltään mielekästä. Lapset pitivät omaehtoista musisointia musiikintunnilla mielekkäänä, mutta mainitsivat ongelmina yleisen kovan äänenvoimakkuuden ja vaikeudet neuvotella ryhmässä yhteisestä toiminnasta. Lasten toiminta musiikintunneilla sisälsi sekä musiikillista että ei-musiikillista toimintaa. Lapset soittivat ja lauloivat yksin ja yhdessä ja tuottivat omaa musiikkia. Lasten tuottaman musiikin keskeisiä piirteitä saattoi olla rytmi, äänenväri, dynamiikan vaihtelut tai laulun teksti. Musisoinnin piirteiden tarkastelua kohdennettiin pianonsoittoon ja vaikutti siltä, että lapset tutkivat pianosta syntyviä ääniä tuntemansa liikerepertuaarin ja koskettimiston eri puolien hyödyntämisen pohjalta. Ei-musiikillista toimintaa oli esimerkiksi muiden toiminnan seuraaminen sivusta, keskustelu kaverien kanssa ja päämäärätön kuljeskelu tiloissa. Tulosten pohjalta ehdotetaan, että koulun musiikinopetuksessa annettaisiin tilaa oppilaiden omaehtoiselle musisoinnille niin, että opettaja huolehtii järjestyksen ylläpysymisestä. Opettajia kannustetaan myös kuuntelemaan oppilaiden tuottamaa musiikkia tiedostaen, että se voi poiketa aikuisten tuottamasta musiikista. | |
| dc.format.extent | 62 | |
| dc.identifier.olddbid | 166218 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/149354 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/11388 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2020041719033 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.rights.accessrights | avoin | |
| dc.source.identifier | https://www.utupub.fi/handle/10024/149354 | |
| dc.subject | Musiikkikasvatus, musiikki | |
| dc.title | 7-8-vuotiaiden lasten omaehtoinen musisointi koulun musiikintunnilla | |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| |
Tiedostot
1 - 1 / 1