Integroitu raportointi: työkalu parempaan raportointiin? : Empiriinen tutkimus suomalaisten yhtiöiden raportoinnista vuodelta 2017

dc.contributor.authorHaavikko, Elina
dc.contributor.departmentfi=Laskentatoimen ja rahoituksen laitos|en=Department of Accounting and Finance|
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|
dc.contributor.studysubjectfi=Laskentatoimi ja rahoitus|en=Accounting and Finance|
dc.date.accessioned2018-09-25T21:00:16Z
dc.date.available2018-09-25T21:00:16Z
dc.date.issued2018-09-14
dc.description.abstractIntegroitu raportointi sai alkunsa 2010-luvun taitteessa, kun huomattiin, ettei tilinpäätösraportointi ja siihen yhdistetty yhteiskuntavastuuraportointi enää riittäneet vastaamaan sijoittajien tarpeisiin. Integroitu raportointi on yleistynyt 2010-luvulla etenkin sen jälkeen, kun International Integrated Reporting council (IIRC) julkaisi integroidun raportoinnin viitekehyksen. IIRC:n mukaan integroitu raportointi on tiivistettynä työkalu parempaan raportointiin. Raportoinnin laadukkuutta perustellaan sen ytimekkyydellä, kattavuudella, tasapainoisuudella ja luotettavuudella. Myös aiemmassa tutkimuksessa kyseisiä neljää ulottuvuutta on pidetty laadukkaan raportoinnin piirteinä. Tutkimusaihe on ainutlaatuinen, sillä kyseessä on ensimmäinen tutkimus integroidun raportoinnin laadukkuudesta erilliseen yhteiskuntavastuuraportointiin verrattuna. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan, onko integroitu raportointi IIRC:n väitteen mukaisesti laadukkaampaa raportointia. Tutkimus toteutetaan vertailevana tutkimuksena, jossa integroitujen raporttien laadukkuutta verrataan erillisten yhteiskuntavastuuraporttien laatuun viiden mittarin avulla: ytimekkyyden, kattavuuden, kattavuuden ja ytimekkyyden suhteen, tasapainoisuuden ja luotettavuuden avulla. Mittarit muodostettiin aiemman tutkimuksen perusteella laadukkaan raportoinnin piirteistä. Aineisto on kerätty Helsingin pörssiin noteerattujen yhtiöiden raportoinnista vuodelta 2017. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus, jota kvantitatiiviset menetelmät osaltaan täydentävät. Aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin ja sisällön erittelyn keinoin. Tutkimuksessa integroidun raportoinnin ei havaittu olevan laadukkaampaa raportointia erilliseen yhteiskuntavastuuraportointiin verrattuna. Tutkituista viidestä laadukkaan raportoinnin mittarista ainoastaan kattavuudessa integroitujen raporttien havaittiin olevan erillisiä yhteiskuntavastuuraportteja laadukkaampina. Huomionarvoista on, että integroitu raportointi yhdistää yhteen raporttiin kaiken informaation, joka erillisessä yhteiskuntavastuuraportissa julkaistaan useana erillisenä raporttina. Tästä huolimatta integroidun raportoinnin ei havaittu olevan erillistä yhteiskuntavastuuraportointia ytimekkäämpää. Tutkimustulosten johtopäätöksenä todetaan, että IIRC:n kunnianhimoiset tavoitteet integroidulle raportoinnille vaikuttavat olevan hyvin haastavia toteuttaa yhtäaikaisesti.
dc.format.extent82
dc.identifier.olddbid162800
dc.identifier.oldhandle10024/146008
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/22111
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2018092536584
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/146008
dc.subjectintegroitu raportointi, yhteiskuntavastuuraportointi, yhteiskuntavastuu
dc.titleIntegroitu raportointi: työkalu parempaan raportointiin? : Empiriinen tutkimus suomalaisten yhtiöiden raportoinnista vuodelta 2017
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Haavikko_Elina_opinnayte.pdf
Size:
934.27 KB
Format:
Adobe Portable Document Format