Tuottava vai tehoton julkinen sektori? : New Public Management -doktriinin ilmeneminen hallitusohjelmissa 2020-luvun taitteessa

Abstract

New Public Management on hallintotieteellinen doktriini, jonka ajatuksena on, että julkishallinnon ei tarvitse tuottaa kaikkia palveluitaan itse, vaan altistamalla ne markkinamekanismeille se pystyisi tuottamaan palvelut tehokkaammin. New Public Management levisi teoreettisena ajatusmallina tehokkaasti 1970- ja 1980-lukujen taitteessa ja rantautui Suomeen 1990-luvun taitteessa. Tutkielman tarkoituksena on esittää, millainen asema New Public Management-doktriinilla oli Suomessa 2020-luvun taitteessa, jolloin julkinen sektori velkaantui voimakkaasti ja julkishallinnolta vaadittiin yhä enemmän yhä pienemmillä resursseilla.

Tutkielman empiirisinä aineistoina olivat Juha Sipilän, Sanna Marinin ja Petteri Orpon hallitusohjelmat. Koska näissä hallituksissa toimi varsin erilaisia poliittisia puolueita ja ne olivat vallassa eri aikoina, mallinnetaan näiden hallitusohjelmien avulla suomalaisen poliittisen eliitin käsityksiä New Public Management -diskurssista. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään sosiaalista konstruktivismia, jonka avulla rakennetaan kuvaa suomalaisen poliittisen eliitin rakentamasta sosiaalisesta todellisuudesta. Lisäksi tutkielman metodina käytetään Norman Faircloughin kriittistä diskurssianalyysiä, jonka avulla ilmennetään ideologisia valtarakenteita sekä suomalaisen poliittisen eliitin hegemonia-asemaan nostamia diskursseja, joita suomalaisessa politiikan kentässä pidetään annettuina.

Suomalaisen poliittisen eliitin keskuudessa New Public Management -diskurssi ei noussut hegemoniseen asemaan, mutta sitä hyödynnettiin sovellettavin osin talous- ja hallintopolitiikan osa-alueilla. Erityisesti palveluiden asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja e-government -malli nousivat osaksi suomalaisen eliitin konsensusta. Sen sijaan palveluiden järjestäminen markkinaehtoisesti tai sopimusoikeudellisen keinoin nousi hallitusohjelmissa esiin vain vaihtelevasti. New Public Management -diskurssin asema vaihteli selkeästi hallitusohjelmasta toiseen, joten voidaan myös todeta, ettei suomalaisella poliittisella eliitillä ole yhtenäistä näkemystä siitä, miten New Public Management -doktriinia pitäisi suomalaisessa yhteiskunnassa soveltaa.