Radiovesigeneraattoreiden tuottamien boluskäyrien mittausepävarmuus

Abstract

Radiovesi, eli radioaktiivisen veden [15O]H2O ja fysiologisen suolaliuoksen seos, on Turun PET-keskuksessa yleisesti käytössä sydänlihaksen verenvirtauksen tutkimuksissa. On havaittu, että yksi sydänlihaksen verenvirtausta kuvaavien arvojen epävarmuustekijöistä saattaa olla boluskäyrän muoto, mutta sen epävarmuutta ei ole tarkemmin arvioitu. Boluskäyrä kuvaa potilaaseen injisoitavan radioveden aktiivisuutta infuusion aikana. Boluksena annettava radiovesi injisoidaan kerta-annoksena lyhyen ajan kuluessa. Tässä tutkimuksessa tehtiin mittausepävarmuusarvio PET-keskuksen radiovesigeneraattoreiden (Hidex Oy, Turku, Suomi) tuottamille boluskäyrille. Mittausepävarmuusarviossa otettiin huomioon boluskäyrien toistettavuus ja uusittavuus, ja se laskettiin kullekin radiovesigeneraattorille erikseen, jolloin pystytään esimerkiksi arvioimaan, kannattaisiko sama potilas tutkia aina käyttäen samaa radiovesigeneraattoria. Mittausepävarmuusarviota varten mitattiin 12 boluskäyrää PET-keskuksen neljällä radiovesigeneraattorilla. Toistomittaukset pidettiin mahdollisimman yksinkertaisina, ja häiriötekijät pyrittiin minimoimaan. Mittausepävarmuusarvio tehtiin viidelle boluskäyrien muotoa kuvaavalle suureelle, sekä kolmelle radiovesigeneraattorilaitteiston mittaamalle suureelle. Eri suureita laskemalla pystyttiin monipuolisesti arvioimaan, miten eri boluskäyrien muotoon vaikuttavat tekijät vaihtelevat. Toistettavuutta arvioitiin lisäksi radiovesigeneraattoripareittain, jotta radiovesigeneraattoreiden välinen vertailu olisi helpompaa. Suureiden laskemiseen ja mittausepävarmuusanalyysiin käytettävät ohjelmistot olivat MATLAB (R2023a) ja Excel (2430). Lopputuloksena saatiin mittausepävarmuus luottamustasolla 95 % eri suureille kullekin radiovesigeneraattorille. Mittausepävarmuus vaihteli välillä 0,31-26,14 %, suureesta ja radiovesigeneraattorista riippuen. Mittausepävarmuuden laskemisessa otettiin huomioon toistettavuus ja uusittavuus. Pienin mittausepävarmuus on boluskäyrän paikalla, eli boluksen ajoituksella, ja suurin boluskäyrän korkeudella. Mittausepävarmuus ei suurimmalla osalla suureista ole suurta, korkeutta, puoliarvoleveyttä ja nousuaikaa lukuunottamatta. Kyseisille suureille mittausepävarmuus on muita suureita selkeästi suurempaa. Boluskäyrien korkeuden epävarmuus vaikuttaa johtuvan radiovesigeneraattoreiden välisestä korkeuden vaihtelusta, vaikka radiovesigeneraattoreittain korkeudet ovatkin hyvin toistettavia. Puoliarvoleveyden vaihtelu puolestaan johtuu käyrän laskevan osan vaihtelusta. Nousuajan vaihtelu saattaa johtua ennen varsinaista bolusta havaittavissa olevasta aktiivisuudesta.