Kaura- ja riisipohjaisen vähägluteenisen ruokavalion vaikutus plasman antioksidanttikapasiteettiin

Abstract

Reaktiiviset happilajit eli ROS-yhdisteet (Reactive Oxygen Species), kuten singlettihappi ja peroksidit, ovat happiyhdisteitä, jotka ovat kemiallisesti erittäin reaktiivisia hapettamaan muita yhdisteitä. ROS-yhdisteitä muodostuu elimistössä solujen aineenvaihdunnan yhteydessä, minkä lisäksi niitä kulkeutuu elimistöön ympäristöstä esimerkiksi tupakansavun mukana. Antioksidantit ovat yhdisteitä, jotka torjuvat hapettumisen soluille aiheuttamia haittoja poistamalla tai inaktivoimalla ROS-yhdisteitä. Ruoasta saatujen antioksidanttien, kuten fenolisten yhdisteiden, on osoitettu vähentävän elimistön oksidatiivista stressiä. Kaura Avena sativa L. ja valkoinen riisi Oryza sativa L. ovat yleisesti käytössä olevia gluteenittomia viljelykasveja. Kauralla on tutkitusti riisiä korkeampi antioksidanttikapasiteetti.

Tutkimus on osa Oat-Gut-Brain-tutkimushanketta. Tutkimukseen rekrytoidut henkilöt osallistuivat kuusi viikkoa kestävään satunnaistettuun yksöissokkotutkimukseen, jossa he noudattivat ryhmänsä mukaista vähägluteenista kaura- tai riisipohjaista ruokavaliota. Antioksidanttikapasiteettimittausta varten heiltä otettiin paastoverinäytteet ennen ja jälkeen ravitsemusintervention. Plasmanäytteiden lisäksi analysoitiin ohjeiden mukaan valmistettujen kuuden kaurapohjaisen sekä kuuden riisipohjaisen ravitsemusinterventiossa käytetyn elintarvikkeen antioksidanttikapasiteetit. Antioksidanttikapasiteettimääritykset tehtiin ORAC- (Oxygen Radical Absorbance Capacity) ja FRAP- (Ferric Reducing Antioxidant Power) menetelmillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kaura- ja riisipohjaisten vähägluteenisten ruokavalioiden pitkäaikaisvaikutuksia plasman antioksidanttikapasiteettiin metabolisesti haastavilla henkilöillä.

Plasma- sekä elintarvikenäytteille laskettiin FRAP- ja ORAC-arvot. Tilastollisten analyysien perusteella ravitsemusintervention aikana tapahtuneet antioksidanttikapasiteettien muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tutkittujen ravinnonkäytön ja antioksidanttikapasiteetin yhteyksiä tutkittiin pääkomponenttianalyysissa, mutta niistä ei löytynyt selittäviä tekijöitä antioksidanttikapasiteettien muutoksille. Kaurapohjaisten elintarvikkeiden antioksidanttikapasiteetit havaittiin korkeammiksi kuin vastaavien riisipohjaisten tuotteiden. Pääkomponenttianalyysissä havaittiin avenantramidien erottavan kauranäytteiden antioksidanttikapasiteetteja riisituotteiden antioksidanttikapasiteeteista ja ferulahapon, syringaldehydin ja p-kumariinihapon erottavan riisituotteiden antioksidanttikapasiteetteja kauratuotteiden antioksidanttikapasiteeteista.