Ulkoavaruuden luonnonvarojen asema osana ihmiskunnan yhteisperintöä erityisesti luonnonvarojen hyödyntämisen kannalta arvioituna

Abstract

Tutkielmassa arvioidaan, voidaanko ulkoavaruuden luonnonvaroja pitää ihmiskunnan yhteisperintönä ja mikä merkitys yhteisperintöasemalla on avaruuden luonnonvarojen suhteen. Tutkimuksessa pyritään selventämään ulkoavaruuden luonnonvarojen käsitettä sekä avaruuden luonnonvarojen hyödyntämisen oikeudellista perustaa. Tutkielmassa tarkastellaan, voidaanko ihmiskunnan yhteisperinnön käsitettä soveltaa avaruuden luonnonvaroihin. Tarkastelussa on vertailtu ihmiskunnan yhteisperinnön -käsitteen ja ihmiskunnan yhteinen huolenaihe -käsitteen sopivuutta avaruuden luonnonvarojen asemaan. Kun avaruuden luonnonvarojen yhteisperintöasema on selvitetty, tutkielmassa arvioidaan, miten kansainvälinen sääntely huomioi ulkoavaruuden luonnonvarat osana ihmiskunnan yhteisperintöä. Kansainvälisestä sääntelystä tunnistetaan vajeita. Havaittujen vajeiden perusteella tutkielmassa esitetään keinoja, joiden avulla ulkoavaruuden luonnonvarojen yhteisperintöasema voidaan tulevaisuudessa turvata nykyistä tehokkaammin. Ulkoavaruus sekä avaruutta koskeva sääntely luo tutkielmalle tutkimuksellisen kontekstin, jonka perusteella tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan.

Tutkimusmenetelminä on hyödynnetty perinteisen lainopin ohella sekä normatiivista että positiivista sääntelyteoriaa. Tutkielmassa on esitetty de lege ferenda -tyylisiä suosituksia siitä, minkälaisin sääntelyllisin instrumentein ja keinoin avaruuden luonnonvarojen asemaa yhteisperintönä voidaan turvata. Tutkimusaihetta tarkastellaan pääosin kansainvälisen ympäristöoikeuden näkökulmasta. Tämän seurauksena tutkielmassa hyödynnetty aineisto koostuu pääasiassa ulkomaisesta, avaruustoimintaa ja avaruuden hyödyntämistä koskevasta englanninkielisestä oikeuskirjallisuudesta. Tutkielmassa on hyödynnetty tutkimuskohteen kannalta keskeisiä kansainvälisiä sopimuksia, kuten ulkoavaruussopimusta ja kuusopimusta, sekä kansainvälisten järjestöjen laatimia toimintasuosituksia.

Tutkielmassa saadaan selville, että ulkoavaruuden luonnonvaroja ei ole oikeudellisesti sitovasti määritelty missään. Hyödyntämällä luonnonvaraoikeutta voidaan avaruuden luonnonvaroista tunnistaa sekä uusiutuvia että uusiutumattomia luonnonvaroja. Tutkielmassa havaitaan, että ihmiskunnan yhteisperinnön käsite soveltuu avaruuden luonnonvaroihin. Avaruuden luonnonvarojen asema ihmiskunnan yhteisperintönä ei kuitenkaan ole oikeudellisesti vakiintunut tai turvattu. Se olisi tarpeen, jotta voidaan säilyttää ulkoavaruuden käyttöön liittyvä valtioiden välinen tasapuolisuus. Tutkielmassa päädytään siihen lopputulokseen, että avaruuden luonnonvarat ovat ihmiskunnan yhteisperintöä ja yhteisperintöasema tulisi huomioida avaruuden luonnonvarojen ja niiden hyödyntämistä koskevan sääntelyn osalta.