Kohti asukaslähtöistä kääntämistä : Turun kaupungin näkemyksiä ja käsityksiä kääntämisestä osana verkkoviestintää

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan Turun kaupungin verkkosivu-uudistuksen yhteydessä toteutettua äänensävyn muutosta ja miten se heijastuu verkkosivutekstien kääntämiseen ruotsiksi ja englanniksi. Tutkimuksessa tarkastellaan kunnan näkemyksiä ja käsityksiä kääntämisestä osana asukaslähtöistä verkkoviestintää sekä minkälaisia rooleja ja tavoitteita ruotsin- ja englanninkieliselle viestinnälle kunnassa rakentuu. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu institutionaalisen kääntämisen, käännöspolitiikan ja yhteisökääntämisen (community translation) periaatteisiin.

Aineisto koostuu sisällöntuottajille laaditusta äänensävyohjeistuksesta, joka löytyy kokonaisuudessaan Turku Design System -tyylikirjastosta sekä asiantuntijahaastatteluaineistosta. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna ryhmähaastatteluna joulukuussa 2024. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin, tarkemmin teemoitteluna. Teemoittelun perusteella aineistosta nousi esiin kolme teemakokonaisuutta: kääntäminen osana viestinnän standardisointia ja organisointia, kääntäminen asukaslähtöisen palveluviestinnän osana sekä kääntäminen Turun brändin ja ”äänen” välittäjänä. Aineistosta ilmeni, että kääntäminen tapahtuu standardoitujen prosessien ja äänensävyohjeistusten puitteissa. Kääntäminen näyttäytyy myös osittain näkymättömänä ja osittain näkyvänä toimintana, minkä lisäksi se kytkeytyy laajempiin pyrkimyksiin vähentää asiakaspalvelun kuormittumista, tehostaa viestintää ja kunnan toimintaa sekä kohdentaa resursseja tehokkaammin. Kääntäminen näyttäytyy myös keskeisenä palveluviestinnän välineenä, jonka avulla kuntalaiset pääsevät käsiksi tietoon useilla kielillä ja jonka kautta kunta edistää palvelujen saavutettavuutta ja laatua. Lisäksi kääntäminen rakentaa ja välittää kunnan brändiä ja ”ääntä” ja toimii osana tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamista. Aineistossa ruotsi näyttäytyy lakisääteisenä yhdenvertaisuuden toteuttajana, kun taas englannille rakentuu laajempia viestinnällisiä rooleja ja tavoitteita. Kokonaisuudessaan kääntäminen hahmottuu asukaslähtöisenä toimintana, jossa palvelujen saavutettavuus, viestinnän ohjaavuus ja institutionaaliset tavoitteet kietoutuvat toisiinsa.

Jatkotutkimuksiksi ehdotetaan käyttäjätutkimusta asukkaiden kokemuksista viestinnän muutoksesta, laajempaa tutkimusta viranomaisten viestinnän muutoksista ja niihin liittyvästä käännöstoiminnasta. Lisää tutkimusta tarvitaan kuntien monikielisestä verkkoviestinnästä ja kunnassa tapahtuvasta kääntämisestä. Erityisen tervetullutta olisi tutkimus siitä, millä ehdoilla asukaslähtöisyyttä toteutetaan käännöksissä ja käännösprosesseissa.