Suomalainen museossa. Museovierailu kokemuksena 1800- ja 1900-lukujen vaihteen suomalaisessa lehdistössä

Abstract

Tutkin pro gradu -tutkielmassani museossa käymisen kokemusta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Selvitän, miten vuosien 1890 ja 1910 välillä erilaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistuissa museovierailuja kuvailevissa artikkeleissa museokokemuksista kerrottiin ja minkälaisia asioita kertomuksissa nostettiin esiin. Ammattilaisten näkökulmaa käyttämissäni alkuperäislähteissä edustavat antikvaaristen alojen asiantuntijoiden kirjoitukset Suomen Museo ja Finskt Museum -lehdissä. Maallikoiden tai ”suuren yleisön” näkemyksiä olen tavoitellut laajalevikkisemmistä sanoma- ja aikakauslehdistä.

Keskityn museoinstituution historian sijaan museokävijän kokemuksen tarkasteluun. Lähestyn aihetta tilallisuuden käsitteen kautta, mutta sen fyysisten ulottuvuuksien lisäksi pyrin tavoittamaan myös museotilan mentaalisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia aspekteja. Keskeisen historiallisen taustan tutkimukselleni muodostavat suomalaisen museoalan vakiintumisvaihe 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa sekä laajempi, yleisellä eurooppalaisella tasolla käynnissä ollut modernisaatioprosessi.

Suomalainen museokenttä oli 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa vielä vakiintumaton ja museoiden ylläpidon tasoissa oli suuria vaihteluita. Alan ammattilaisten museovierailua ohjasi erityisesti hyvän museon kriteereiden määritteleminen, kun taas maallikoiden kirjoituksissa elämyksellisyys korostui voimakkaammin.

Museokokemuksen tilallinen luonne välittyi analysoiduista lehtikirjoituksista selkeästi: museossa toimiminen oli näyttelytilojen ja niiden välittämien menneisyyttä koskevien kertomusten haltuun ottamista. Tässä museokävijä saattoi hyödyntää erilaisia keinoja. Vierailu herätti myös monenlaisia tunteita ja ajatuksia aina hyvin henkilökohtaisista menneisyyden kokemisen tuntemuksista näyttelyn sisällön analyyttiseen pohdintaan.

Museotoiminta liittyy kiinteästi 1800- ja 1900-lukujen laajempaan kulttuuriseen liikehdintään. Museokävijä osallistui museoiden asettamiin aatteellisiin tavoitteisiin henkilökohtaisella tasolla, jolloin sellaiset ilmiöt kuten kansallisaate tai edistysusko toteutuivat myös yksittäisen museokäynnin kontekstissa.