"Sotapalvelus kaunistaa" : aikakauslehti Suomen Sotilaan sotilasihanne jatkosodan aikana

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkin, millainen ihanteellisen sotilaan kuva rakentui aikakauslehti Suomen Sotilaassa jatkosodan aikana. Lisäksi analysoin, miten ja millaisten sisältöjen kautta ihanne lehdessä rakentui, ja mitkä tekijät mahdollisesti vaikuttivat siihen, millainen ihanne lehdessä oli nähtävillä. Tutkielma ja erityisesti sen aineistovalinta saivat inspiraatiota tutkija Anders Ahlbäckin väitöskirjasta. Ahlbäck tutki väitöskirjassaan, millaisia mieheyden ja sotilaan malleja Suomen Sotilas tarjosi sisällissodan ja toisen maailmansodan välisenä aikana. Tutkielman tutkimusmetodina käytin laadullista sisällönanalyysia ja aineistolähtöistä tarkastelua. Järjestin aineistosta tehdyt havainnot kolmeksi temaattiseksi kokonaisuudeksi. Käytetty primääriaineisto oli suhteellisen laaja, sillä lehteä julkaistiin jatkosodan aikana yhteensä yli 100 numeroa. Aineistolähtöisen tarkastelun avulla tavoitteena oli paikantaa aineistosta keskeiset ja toistuvasti ilmenneet ominaisuudet, joista lehden ihanteen voidaan nähdä rakentuneen. Laadullisen sisällönanalyysin lisäksi käytin tutkielmassa miestutkimuksellista lähestymistapaa. Siinä mieheyttä ja mieheyden ihanteita pyritään paikantamaan tarkemman, miehiin ja miehen sukupuoleen kohdistuvan, tutkimisen avulla. Miehistä tehdyt representaatiot luovat ihanteita. Oletuksenani oli, että Suomen Sotilas sisältäisi sellaisia representaatioita, jotka muodostaisivat kuvaa ihanteellisesta sotilaasta. Keskeisenä tuloksena oli, että lehdestä oli löydettävissä kokonaisvaltaisella tavalla rakentunut näkemys ihanteellisesta sotilaasta. Primääriaineistosta tehtyjen havaintojen perusteella lehden ihanteellinen sotilas rakentui niin fyysisten, psyykkisten kuin sosiaalisten ominaisuuksien ja toimintojen kautta. Toisena havaintona oli, että lehdestä oli paikannettavissa erilaisia sisältöjä, joissa ihanne muodostui. Osassa sisällöistä mallisotilasta kuvaillaan selkeästi, nimeämällä ihanteellisia ominaisuuksia suoraan ja usein tyyliltään ohjeistavasti. Osassa sisällöistä ihanne taas ilmenee enemmän rivien väleistä ja epäsuorasti, esimerkiksi epätoivottuja ominaisuuksia mainitsemalla tai hienovaraisesti esikuvien avulla. Aineiston konteksti ja lähdekriittinen tarkastelu nousivat keskeisiksi erityisesti sen tunnistamisessa, miksi lehden ihanne muodostui sellaiseksi kuin muodostui. Tutkielmassa tein paikannusta lehden roolista ja lehden sisältöihin vaikuttavista tekijöistä. Lehti ei edustanut armeijaa virallisesti, mutta se oli suunnattu sotilaille ja roolitti itseään suomalaisen sotilasluonteen ymmärtäjänä. Lisäksi monella sen kirjoittajista oli yhteyksiä armeijaan. Havaintojen perusteella totesin, että lehti asetti itsensä monessa asiassa samaan linjaan armeijan virallisten näkemysten kanssa. Tällä taas oli vaikutuksia siihen, mitä ominaisuuksia ja millaista toimintaa lehti painotti suhteessa hyvään sotilaaseen.