Vain välillinen intressi : Kolmannen oikeussuojakeinot ja oikeuden saatavuus kilpailuasioissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida kolmannen käytössä olevia oikeussuojakeinoja Kilpailu- ja kuluttajaviraston kilpailunrajoitus-, määräävän markkina-aseman väärinkäyttö- ja yrityskauppa-asioissa antamien ratkaisujen osalta. Erityisesti tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten nykyinen kansallinen sääntely valitusoikeudesta mainituissa asioissa vastaa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluvaa vaatimusta oikeuden saatavuudesta. Tutkimus on toteutettu lainopillisella metodilla de lege lata ja sen näkökulma on oikeuden sisäinen. Pääasiallisesti tutkimuksen lähteinä on käytetty oikeustieteellisiä aikakausijulkaisuja, Euroopan komission asiakirjoja ja Euroopan unionin tuomioistuimen ja yleisen tuomioistuimen sekä markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöä. Kolmannen, eli kilpailumenettelyssä useimmiten tutkinnan kohteen kilpailijan, oikeussuojakeinot ovat väitteeni mukaan jokseenkin puutteelliset tilanteessa, jossa hän katsoo mahdollisen kilpailunrajoituksen tai yrityskaupan loukanneen hänen oikeuksiaan. Kolmannen valitusmahdollisuudet Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemistä päätöksistä ovat oikeuskäytännössä vakiintuneen lainsoveltamislinjan mukaan käytännössä suljettu pois, sillä kolmannella ei katsota näissä asioissa olevan välitöntä intressiä, joka on asianosaisaseman myöntämisen edellytys. Kolmannen oikeussuojakeinoja kuitenkin täydentää mahdollisuus saattaa kilpailuoikeudellista vahingonkorvausta koskeva asia siviilioikeudellisella kanteella yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kun muutos asianosaisaseman saatavuuden laventamiseksi lakitasolla ei vaikuta todennäköiseltä ratkaisulta, olisi markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden muutettava tulkintakäytäntöään, mikäli tulevaisuudessa kilpailijoiden oikeutta osallistua hallintoprosessiin tahdotaan edistää.