Lapsuuden kokemukset vanhemmat mielenterveys- ja päihdeongelman varjossa : Nuoren hoivaajan ja lapsiomaisen hyvinvoinnin rakentumisen haasteet Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksien näkökulmasta

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan lapsiomaisten ja nuorten hoivaajien hyvinvoinnin kehittymistä vanhemman psyykkisen sairauden vaikuttamissa olosuhteissa. Hyvinvoinnin rakentumista ja sen haasteita tarkastellaan Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksien eli elintason, sosiaalisten suhteiden ja itsensä toteuttamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on teorialähtöisesti arvioida, millaisia hyvinvoinnin puutteita lapsiomainen ja nuori hoivaaja kokee elintasossa, sosiaalisissa suhteissa ja itsensä toteuttamisessa vanhemman psyykkisen sairauden vaikutuksen myötä ja onko hoivavastuulla ollut hyvinvoinnin kehityksessä erityistä vaikutusta.

Aineistona käytetään vuonna 2002 kerätyn Helsingin Sanomien kyselytutkimuksen avovastauksia yksilön kokemuksista masennuksesta ja sen hoidosta. Vastausten joukosta etsitään lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat, joiden masennukseen on vaikuttanut vanhemman psyykkinen sairaus. Heidän vastauksiaan analysoidaan teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin käyttämällä Allardtin käsitteistöä. Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelman vaikutusta lapseen ja nuoreen on tutkittu sairauden periytymisen näkökulmasta, mutta lapsen ja erityisesti nuoren hoivaajan hyvinvoinnin kehittyminen vanhemman psyykkisen sairauden vaikuttamien olosuhteiden ja hoivavastuun myötä on jäänyt vähäiselle huomiolle.

Nuori hoivaaja ja lapsiomainen kokee merkittäviä hyvinvoinnin rakentumisen haasteita sosiaalisten suhteiden ja itsensä toteuttamisen osa-alueilla. Nuoret hoivaajat erottuivat lapsiomaisista siten, että nuoret hoivaajat kantoivat lapsuudessaan emotionaalista hoivataakkaa, kun he toimivat vanhempansa henkisenä tukena. Sosiaalisten suhteiden haasteet liittyivät etenkin puutteellisiin kokemuksiin välittämisestä ja itsensä toteuttamiseen liittyvät haasteet korostuivat vaikeutena hahmottaa omaa itseään suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Moni oli taipuvainen suorittamiseen ja pyrki paikkaamaan onnellisuuttaan esimerkiksi seurustelusuhteilla ja menestymällä koulussa. Nuorella hoivaajalla ja lapsiomaisella ilmeni hyvinvoinnin haasteita myös toimintakyvyn ylläpitämisessä, itsetunnossa, tulevaisuudenuskossa.

Lopulta koko perheen tukeminen on olennaista, kun vanhempi sairastuu. Erityisesti vanhemman potiessa päihdeongelmaa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota myös lapsen hyvinvointiin. Ennen kaikkea lapsiomaisten ja nuoren hoivaajan aseman tutkiminen ja tunnistaminen yhteiskunnassa kaipaavat parantamista.