Varjotalous kriisissä : Tapaustutkimus Nigerian harmaaseen talouteen kohdistetuista talous- ja työpoliittisista toimista vuosina 2017-2021

dc.contributor.authorHakanen, Luukas
dc.contributor.departmentfi=Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos|en=Department of Philosophy, Contemporary History and Political Science|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Valtio-oppi|en=Political Science|
dc.date.accessioned2025-05-30T21:30:25Z
dc.date.available2025-05-30T21:30:25Z
dc.date.issued2025-05-23
dc.description.abstractNigeria on Afrikan väkirikkain maa ja yksi maailman suurimpia öljyntuottajia. Tästä huolimatta ovat huono taloudenhallinta, ulkoinen häirintä ja suuri väestönkasvu johtaneet maassa harmaan talouden kasvuun. Harmaa talous voidaan katsoa muuten lailliseksi ja sosiaalisesti legitiimiksi taloudelliseksi toiminnaksi, mutta se jää rekisteröimättä tai on muuten piilossa viranomaisilta. Harmaan talouden työntekijöiden asema on yleensä todella huono, ja sillä on negatiivisia vaikutuksia maiden talouskasvuun ja kehitykseen. Näiden vaikutusten takia sitä voi pitää ratkaistavana ongelmana, mikä luo merkitystä ilmiöstä tehdylle tutkimukselle. Covid-19 pandemian aiheuttama talouskriisi toi jo valmiiksi vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevalle maalle uuden haasteen, jossa taudin hillitsemistoimet sotivat suuresti kasvokkain tapahtuvasta toiminnasta riippuvien harmaan talouden toimijoiden elannon saantia vastaan. Haluan tutkielmassa selvittää, miten Nigerian hallinto huomioi harmaan talouden toimijat taloudellisen kriisin aikaan. Tutkielmassa tarkastellaan harmaata taloutta poliittisena ilmiönä Nigerian kontekstissa vuosina 2017–2021, keskittyen Covid-19-pandemian aiheuttamaan talouskriisiin ja sen ympärillä toteutettuihin hallinnon toimiin. Nigeria valikoitui tapaukseksi sen laajamittaisen harmaan talouden sekä kokonaistalouden koon vuoksi. Tutkielma toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja sen aineistona toimivat viralliset talous- ja työpoliittiset ohjelmat sekä aikaisempi tutkimus. Teoreettinen viitekehys rakentuu analyyttisen eklektismin varaan, yhdistäen institutionaalista teoriaa muihin näkökulmiin harmaasta taloudesta. Tutkielma osoittaa, että vaikka Nigerian hallinto tunnistaa harmaan talouden merkittävyyden, sen toimet suhteessa ilmiöön ovat vaihtelevia: osin tukevia, osin sietäviä ja osin virallistamiseen pyrkiviä. Harmaan talouden toimijat jäivät usein marginaaliin, eikä heidän asemaansa talouskriisin aikana riittävästi huomioitu.
dc.format.extent36
dc.identifier.olddbid198511
dc.identifier.oldhandle10024/181549
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/2350
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025053056714
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/181549
dc.subjectHarmaa talous, Nigeria, talouskriisi, talouspolitiikka
dc.titleVarjotalous kriisissä : Tapaustutkimus Nigerian harmaaseen talouteen kohdistetuista talous- ja työpoliittisista toimista vuosina 2017-2021
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Hakanen_Luukas_opinnayte.pdf
Size:
565.5 KB
Format:
Adobe Portable Document Format