Rahoitusmarkkinat ja sentimentti : Markkinasentimentin mittaaminen ja sen vaikutus rahoitusmarkkinoihin

Abstract

Markkinasentimentti on noussut ilmiönä rahoitusmarkkinoiden tutkimuksessa ja mallintamisessa yhä voimakkaammin esille. Aggregaattitasolla sijoittajien optimismi ja pessimismi voivat vaikuttaa arvopaperien kysyntään ja markkinahintoihin myös ilman suoraa yhteyttä fundamentaaliseen informaatioon. Sentimentin muodostuminen ja välittyminen markkinoille sijoittajakäyttäytymisen kautta ilmenee yli- tai alireagointina uuteen tietoon ja aiheuttaa siten konkreettisia poikkeamia markkinahintoihin. Sijoittajakäyttäytyminen sentimentin taustalla esittää myös tarpeen lähestyä ilmiötä kognitiivisten vinoumien ja heuristiikkojen kautta, mikä asettuu tämän tutkielman lähtökohdaksi. Lisäksi sentimentin irrallisuus fundamentaalisesta informaatiosta haastaa tehokkaiden markkinoiden hypoteesia, joka implikoi markkinahintoihin vaikuttavan vain relevantti informaatio. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella markkinasentimentin roolia rahoitusmarkkinoilla sekä arvioida, missä määrin sentimenttiä voidaan luotettavasti mitata ja millaisia vaikutuksia sillä on arvopaperien hinnoitteluun. Erityisen kiinnostavaa on sentimentin implisiittinen luonne ja siitä aiheutuvat haasteet sen mittaamisessa. Tutkielma asettuu tehokkaiden markkinoiden hypoteesin ja käyttäytymistaloustieteen väliseen teoreettiseen keskusteluun, jossa keskeisenä kysymyksenä on, heijastavatko markkinahinnat kaiken saatavilla olevan informaation vai vaikuttavatko ja missä määrin niihin myös sijoittajien tunteet, odotukset ja kognitiiviset vinoumat. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa yhdistetään sentimentin teoreettinen tarkastelu ja ilmiön kannalta keskeisten empiiristen tutkimusten analysointi. Sentimentin mittaamista tarkastellaan useiden lähestymistapojen kautta, kuten markkinaan pohjautuvien epäsuorien mittareiden, kyselyaineistojen, tekstianalyysin ja hakudatan avulla. Tutkielmassa hyödynnetään myös viimeaikaista kirjallisuutta, jossa sentimenttiä mitataan erityisesti korkean frekvenssin datalla ja koneoppimismenetelmillä. Analyyttisen osion kautta muodostetaan sentimentin mittaamisen ja sen keinojen ajallinen kehityskaari. Empiirisen kirjallisuuden perusteella markkinasentimentillä havaitaan olevan systemaattisia vaikutuksia arvopaperien tuottoihin ja volatiliteettiin erityisesti lyhyellä aikavälillä. Sentimentin vaikutukset korostuvat erityisesti epävarmoissa markkinatilanteissa ja shokeissa, sekä vaikeasti arvostettavien arvopaperien tapauksessa. Tämä havainto viittaa käyttäytymispohjaisten tekijöiden selkeään vaikutukseen hinnoittelumekanismeissa ja nostaa esille tarpeen huomioida sentimentti konkreettisemmin osana rahoitusmarkkinoiden mallintamista ja tutkimusta. Tutkielman havainnot haastavat tehokkaiden markkinoiden hypoteesin vahvimmat oletukset, mutta tukevat näkemystä markkinoiden rajallisesta ja kontekstisidonnaisesta tehokkuudesta. Tutkimuksissa havaitut markkinasentimentin makrotaloudelliset vaikutukset esittävät myös tarpeen arvioida ilmiön merkitystä rahoituksen allokoinnin tehokkuudesta. Siten osana tutkimusta esitetään hypoteesi markkinasentimentin roolista tuotantokuilun muodostumisessa.

Market sentiment has increasingly emerged as a significant phenomenon in financial market research and modeling. Investors' optimism and pessimism can influence the demand for securities and market prices even in the absence of a direct connection to fundamental information. The formation and transmission of sentiment through investor behavior manifest as over- or under reaction when new information emerges, thereby generating observable deviations in market prices. The behavioral foundations of sentiment also highlight the importance of cognitive biases and heuristics, which effectively serve as the starting point of the thesis. Furthermore, the apparent detachment of sentiment from fundamental information challenges the Efficient Market Hypothesis, which implies that only relevant information is reflected in asset prices.

The purpose of this thesis is to examine the role of market sentiment in financial markets and to evaluate the extent to which sentiment can be reliably measured, as well as its effects on asset pricing. Particular attention is given to the implicit nature of sentiment and the challenges this poses for its measurement. The study is positioned within the theoretical debate between Efficient Market Hypothesis and behavioral finance, where the central question concerns whether market prices fully reflect all available information or whether they are also influenced by investors' emotions, expectations and cognitive biases.

This thesis is conducted as a literature review that combines a theoretical examination of sentiment with an analysis of key empirical studies.The measurement of sentiment is explored through multiple approaches, including market-based indirect indicators, survey data, textual analysis, and internet search data. The thesis also incorporates recent literature utilizing high-frequency data and machine learning methods to measure sentiment. Through the analytical section, a temporal evolution of sentiment measurement is constructed.

Based on the empirical literature, market sentiment is found to have systematic effects on asset returns and volatility, particularly in the short term. These effects are especially visible during periods of uncertainty and shocks, as well as in the case of securities that are difficult to value. These findings suggest a clear role of behavioral factors in pricing mechanisms and highlight the need to incorporate sentiment more explicitly into financial market modeling and research. The results challenge the strongest assumptions of the Efficient Market Hypothesis while supporting the view of markets as being only limitedly and contextually efficient.

The macroeconomic effects of market sentiment identified in the literature further suggest the need to assess its implications for the efficiency of capital allocation. Accordingly, this thesis proposes a hypothesis regarding the role of market sentiment in the formation of output gaps.