Luokanopettajien ja erityisopettajien näkemyksiä lahjakkaan oppilaan tunnistamisesta ja tukemisesta alkuopetuksessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää luokanopettajien ja erityisopettajien näkemyksiä lahjakkaan oppilaan tunnistamiseen ja tukemiseen liittyen. Tutkimuksessa tutkitaan opettajien käsityksiä siitä, miten opettajien omat sekä koulun resurssit on kohdennettu ylöspäin eriyttämistä ajatellen. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään opettajien näkemyksiä lahjakkaan oppilaan eriyttämisen vaikutuksista koulussa suoriutumiseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu lahjakkuuden, eriyttämisen ja motivaation teorioihin.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillistä haastattelua. Tutkimukseen osallistui yhteensä kymmenen haastateltavaa, joista kuusi työskenteli luokanopettajana alkuopetuksessa, kolme laaja-alaisena erityisopettajana ja yksi yhdistetyn 1–2 –erityisluokan opettajana. Haastattelut toteutettiin Varsinais–Suomen ja Päijät–Hämeen alueilla. Tutkimuksen aineisto teemoiteltiin tuloksia varten tutkimuskysymyksiin pohjautuen.

Tutkimuksen tulosten mukaan opettajat tunnistavat lahjakkaat oppilaat helposti luokasta. Opettajat luonnehtivat lahjakkaan oppilaan ominaispiirteitä monisanaisesti ja luonnehdinnat ovat tutkimuksen teorian kanssa samassa linjassa. Tuloksista käy ilmi, ettei luokanopettajilla ole tarpeeksi aikaa tai resursseja lahjakkaan oppilaan laadukkaaseen eriyttämiseen. Alaspäin eriyttäminen ja opettajan muu työ vie suurimman osan opettajan työajasta. Lisäksi tutkimuksen tulosten mukaan laaja-alaisten erityisopettajien resurssi on kohdennettu vain alaspäin eriyttävään opetukseen. Tuloksista nousi esille, että vain yksi haastateltavista koki koulun resurssien riittävän myös ylöspäin eriyttämiseen.

Luokanopettajien kokema ajanpuute ja sen vaikutus lahjakkaiden eriyttämiseen huolestuttaa. Lahjakkaiden eriyttämisen laiminlyönti saattaa tulevaisuudessa johtaa siihen, että lahjakkaiden oppilaiden koulumotivaatio kärsii ja heidän taitonsa eivät pääse potentiaaliselle tasolle. Lisäksi opettajien kokemukset koulutuksen puutteesta eriyttämisen osalta antaa osviittaa siitä, että tulevaisuudessa luokanopettajan opintoihin tulisi lisätä eriyttämiseen liittyvää opetusta.