Maariankadulta Maaherranpolulle : sukupuoleen viittaavat ainekset Turun paikannimistössä

Abstract

Tässä pro-gradu -tutkielmassa tarkastellaan Turun paikannimistön sukupuoleen viittaavia aineksia Turun kaupungin ylläpitämässä nimistörekisterissä esiintyvien paikannimien avulla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon sukupuoleen viittaavia paikannimiä on ja mikä on naisten ja miesten sukupuoleen viittaavien paikannimien sukupuolijakauma. Tutkielman aineisto koostuu Turun kaupungin nimistörekisterin nimistä, joista olen erotellut nimet, jotka sisältävät sukupuoleen viittaavia aineksia. Nimet viittaavat sukupuoleen joko proprilla eli erisnimeä käyttämällä tai appellatiivilla eli sukupuolittunutta yleisnimeä käyttämällä. Aineistoon valitut nimet ovat sekä suunniteltuja paikannimiä että spontaanisti syntyneitä paikannimiä, ja ne edustavat kaupungin nimistöä. Tutkimuksessa tarkastellaan etunimen sisältäviä paikannimiä, sukunimen sisältäviä paikannimiä ja etu- sekä sukunimen sisältäviä paikannimiä. Tutkimuksessa käsitellään myös henkilönnimipohjaisia talonnimiä sisältäviä paikkoja sekä paikkoja, joiden nimen määriteosassa sukupuoleen viitataan appellatiivilla. Tutkimus sisältää sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista analyysia. Tulen havainnoimaan tutkielmassa esitettyjä lukuja prosenttimäärillä, mutta tarkoituksena on myös pohtia syitä nimeämiskulttuurille. Tutkimuksessa esitellään henkilönnimien ja paikannimien teoriaa sekä esitellään kaupunkinimistön historiaa turkulaisesta näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että naispuolisten henkilöiden mukaan on annettu miespuolisiin henkilöihin verrattuna vähemmän muistonimiä. Lisäksi naissukupuoleen viittaus on harvinaisempaa paikannimissä, joissa viitataan yleisnimellä jompaankumpaan sukupuoleen. Tutkimus tuottaa tuloksia nimikulttuurista, jossa miessukupuolisuus ja omistajuus ovat keskeisesti esillä. Tutkimuksen keskeisistä tuloksista selviää, että naisten ja miesten välinen jakauma kaupungin kielimaisemassa on muistonimeämisen suhteen epätasa-arvoinen ja usein aihepiirinimissäkin suositaan maskuliinisia sanamuotoja. Epätasainen jakauma sukupuolten välillä selittyy nimistön ajallisella kerrostumalla, sillä muistonimet, josta suurin osa aineistoa koostuu, ovat saaneet määriteosaansa miehen nimen historiallisten yhteiskuntarakenteiden vuoksi.