Vapaan testosteronin määrittämiseen käytettävien laskennallisten kaavojen vertailu
| dc.contributor.author | Niemi, Juli | |
| dc.contributor.department | fi=Lääketieteellisen tiedekunnan yhteiset|en=Common / Faculty of Medicine| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=LL-tutkinto, syventävät opinnot|en=Advanced Studies in Medicine| | |
| dc.date.accessioned | 2023-08-28T12:52:36Z | |
| dc.date.available | 2023-08-28T12:52:36Z | |
| dc.date.issued | 2023-08-15 | |
| dc.description.abstract | Testosteronin puutoksella eli hypogonadismilla tarkoitetaan testosteronin tuotannon tai vaikutusten vähentymistä. Laboratoriossa pystystään määrittämään plasmasta kokonaistestosteronin määrä. Nykykäsityksen mukaan kuitenkin ainoastaan plasmassa sitoutumattomana oleva testosteroni eli vapaa testosteroni on biologisesti aktiivista. Hypogonadismin kannalta vapaan testosteronin määrittämisellä on erityisesti tarvetta, kun kokonaistestosteroni on viitealueen alarajan tuntumassa. Vapaa testosteroni määritetään laskennallisesti. Tässä tutkimuksessa vertailtiin keskenään Andersonin, Vermeulenin, Ly-Handelsmanin ja Nanjee-Wheelerin vapaan testosteronin määrittämiseksi käytettyjä laskukaavoja. Andersonin kaavan osalta vertailtiin myös erikseen kahta eri Suomessa käytössä olevaa viitealuetta. Tutkimusaineistona oli käytössä on anonymisoitu potilasnäyteaineisto, joka käsittää Tyks Laboratorioiden määrittämiä kokonaistestosteroni-, albumiini- ja SHBG -tasoja. Keskeisimpinä löydöksinä todettiin Nanjee-Wheelerin, Ly-Handelsmanin ja Andersonin kaavan (Tyks Laboratorioiden viitealuetta käytettäessä) tulosten olevan samansuuntaisia. Viitealueen alittavien tulosten osuus oli näillä kolmella kaavalla 52–57 %. Andersonin kaavan muun Suomen viitealuetta käytettäessä viitealueen alittavien tulosten osuus oli 34 % ja Vermeulenin kaavaa käytettäessä 16 %. Kokonaistestosteronin ollessa viitealueen alarajan tuntumassa (8,0-11,0 nmol/l) olivat vastaavat osuudet 84-93 %, 41 % ja 13 %. Laskukaavalla on siis selvä vaikutus hypogonadismin diagnosoinnin kannalta. | |
| dc.format.extent | 22 | |
| dc.identifier.olddbid | 192639 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/175711 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/24615 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe20230828111686 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.rights.accessrights | suljettu | |
| dc.source.identifier | https://www.utupub.fi/handle/10024/175711 | |
| dc.subject | vapaa testosteroni, hypogonadismi | |
| dc.title | Vapaan testosteronin määrittämiseen käytettävien laskennallisten kaavojen vertailu | |
| dc.type.ontasot | fi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis| |
Tiedostot
1 - 1 / 1
Ladataan...
- Name:
- Niemi_Juli_Vapaan_testosteronin_maarittamiseen_kaytettavien_laskennallisten_kaavojen_vertailu.pdf
- Size:
- 551.87 KB
- Format:
- Adobe Portable Document Format