Syöpää sairastavien lasten baktereemisten infektioiden aiheuttajat ja niiden antibioottiresistenssi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2015–2019

Abstract

Vuonna 2020 Suomessa todettiin 224 uutta syöpätapausta alle 20-vuotiailla ja samana vuonna syövän ilmaantuvuus oli 19 tapausta 100 000 lasta kohden. Syövän hoitojen vuoksi syöpää sairastavilla lapsilla on suurentunut baktereemisten infektioiden riski, sillä hoidot voivat aiheuttaa neutropeniaa eli neutrofiilisten valkosolujen puutetta. Neutrofiilit ovat tärkeässä asemassa infektioiden torjunnassa. Neutropeenisen potilaan lieväoireinenkin infektio voi olla vakava ja vaatii välitöntä hoitoa. Näiden potilaiden infektion hoito aloitetaan välittömästi veriviljelyn oton jälkeen empiirisellä laajakirjoisella antibiootilla, joka on Tyksissä keftatsidiimin ja kloksasilliinin yhdistelmä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2015–2019 syöpää sairastavilla lapsilla todettujen veriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttajat ja niiden antibioottiresistenssi sekä arvioida nykyisen empiirisen antibioottihoidon ja sille vaihtoehtoisten antibioottien osuvuutta todettuihin taudinaiheuttajiin.

Aineistona käytettiin laboratoriotietojärjestelmästä identifioituja lasten hematologian yksikön potilaiden positiivisia veriviljelylöydöksiä vuosilta 2015–2019 ja näihin yhdistettyjä sairauskertomustietoja olennaisilta osin, mikäli potilas täytti tutkimukseen ottamisen kriteerit. Tiedot kerättiin kesän ja syksyn 2020 aikana.

Aineisto koostui 25 potilaasta ja 43 erillisestä baktereemisesta episodista. Veriviljelyissä kasvaneita bakteereja oli yhteensä 51. Osa infektioepisodeista oli polymikrobiaalisia eli episodin aikana veriviljelyssä kasvoi useampi bakteeri samanaikaisesti. Gram-positiviisia bakteerilöydöksiä oli 34 ja gram-negatiivisia 17. Yleisimmät taudinaiheuttajat olivat gram-positiivisista Staphylococcus epidermidis (n=15) ja streptokokit (Streptococcus mitis ja Streptococcus oralis, n=7). Gram-negatiivisista yleisimmät olivat Pseudomonas-lajit (n=3) ja Enterobacter cloacae-ryhmä (n=3). Kaikki bakteerit (n=51) yhteenlaskettuna nykyiselle empiiriselle antibiootille (keftatsidiimi-kloksasilliini) bakteereista herkkiä oli 17 (33 %) ja piperasilliini-tatsobaktaamille testatuista herkkiä oli 28 (55 %).

Piperasilliini-tatsobaktaamin osuvuus yleisimpiin taudinaiheuttajiin on tämän tutkimuksen aineiston perusteella parempi kuin keftatsidiimi-kloksasilliinin. Empiirisen antibiootin vaihtoa voidaan tutkimuksen perusteella harkita ottaen huomioon muutkin tekijät kuin bakteerien antibioottiherkkyydet.