Puudutukset sydän- ja keuhkoleikkauksien jälkeisessä kivunhoidossa

Abstract

Rintaonteloon kohdistuvat leikkaukset, ja etenkin rintalastan halkaisua vaativat leikkaukset, aiheuttavat merkittävää leikkauksenjälkeistä akuuttia kipua. Akuutti kipu voi altistaa krooniselle, yli 3 kuukautta kestävälle kivulle, mikäli sitä ei alkuvaiheessa hoideta riittävällä intensiteetillä. Nykyaikana leikkauksenjälkeinen kivunhoito noudattelee multimodaalista lähestymistapaa. Multimodaalisessa kivunhoidossa eri tavalla vaikuttavia lääkeaineita yhdistellään. Tällöin saadaan tehokkaampi kivunhoito verrattuna yhteen lääkeaineeseen, altistetaan potilasta vähemmälle lääkeainekuormalle ja lasketaan riskiä saada lääkkeiden sivuvaikutuksia. Erilaiset rintakehän alueen hermopuudutukset ovat olleet pitkään osana multimodaalista kivunhoitoa. Yksi puudutteiden käyttötarkoitus on vähentää leikkauksenjälkeistä opioidikulutusta.

Syventävien opintojen kirjallisen työn kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tutkia, mitä erilaisia rintaontelon alueen puudutteita käytetään osana multimodaalista kivunhoitoa, kuinka tehokkaita nämä puudutetekniikat ovat ja onnistutaanko niiden avulla vähentämään leikkauksen jälkeistä opioidikulutusta. Osana kirjallista työtä loin TTP-cat tutkimukselle elektronisen tietojenkeruulomakkeen REDCap-sovellukseen. TTP-cat tutkimus on Turun yliopistossa suoritettu satunnaistettu, kontrolloitu interventiotutkimus, joka tutkii transversus thoracis-puudutteen tehokkuutta leikkauksenjälkeiseen kivun määrään, leikkauksen jälkeiseen opioidikulutukseen ja kroonisen kipuun vuoden kuluttua leikkauksesta. Tutkimukseen osallistui 10/2021–1/2024 120 potilasta, jotka olivat elektiivisessä rintalastan halkaisua vaativassa leikkauksessa. 60 potilasta satunnaistettiin saamaan 72 tuntia leikkauksen jälkeen, joka kahdeksas (8) tunti 40 ml 0.5 % ropivakaiinia ja 60 potilasta satunnaistettiin saamaan 40 ml keittosuolaliuosta transversus thoracis-lihasten päälle. Kumpikin tutkimusryhmä sai lisäksi normaalin kivunhoidon ja tarvittaessa oksikodonia itse säädellen kipupumpusta.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella lähes kaikilla tutkituilla puudutetavoilla oli positiivinen vaikutus leikkauksen jälkeiseen kivunhoitoon ja laskeva vaikutus opioidikulutukseen. Osassa tutkimuksissa erot ryhmien välillä olivat tilastollisesti merkittäviä. Yksikään tutkimus ei tutkinut puudutteiden vaikutusta kroonisen kipuun. TTP-cat tutkimuksessa ei saatu merkittävää eroa interventioryhmän ja kontrolliryhmän välille kivun määrässä levossa tai liikkeessä yhdessäkään aikapisteessä. Ryhmien välillä ei ollut eroa oksikodonin kulutuksessa 72 tunnin sisällä leikkauksesta. Sähköinen tiedonkeruulomake REDCap-sovelluksessa auttoi datan keräämisessä, hallinnassa ja raportoinnissa. Se myös vähensi kirjaajasta johtuvien virheiden mahdollisuutta ja muistutti puuttuvan tiedon kirjaamisesta. Sähköisen tiedonkeruulomakkeen avulla tutkimusryhmä pystyi noudattamaan entistä paremmin hyvää tieteellistä tutkimustapaa.