Äidin raskaudenaikaisten ahdistusoireiden vaikutus lapsen varhaiseen kielenkehitykseen

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää, vaikuttavatko äidin raskaudenaikaiset ahdistusoireet lapsen varhaiseen kielenkehitykseen 14 ja/tai 30 kuukauden iässä mitattuna. Tutkielmani toteutui osana FinnBrain-kohorttitutkimusta ja sain aineiston FinnBrain-tutkimusryhmältä. Vertailin tutkielmassani raskaudenaikaisia ahdistusoireita kokeneiden äitien ja ahdistuksen suhteen oireettomien odottajien lasten kielellisiä taitoja 14 kuukauden ja 30 kuukauden iässä MCDI-testillä mitattuna. Hypoteesinani oli, että äidin raskaudenaikaiset ahdistusoireet vaikuttavat kielteisesti lapsen varhaiseen kielenkehitykseen. Hypoteesini perustui teoriaan, jonka mukaan äidin raskaudenaikainen stressi aiheuttaa muutoksia odottavan äidin hypotalamus–aivolisäke–lisämunuaiskuoriakselissa eli HPA-akselissa (Hypothalamus-Pituitary-Adrenal cortex -axis). Kun odottavan äidin HPA-akselin toiminta muuttuu, sen oletetaan vaikuttavan negatiivisesti syntyvän lapsen käytökseen ja kielelliskognitiiviseen kehitykseen pitkällä aikavälillä.

Saamassani aineistossa oli mukana 1003 äiti-lapsi-paria. Käytin tutkielmassani taustamuuttujien osalta tasapainotettuja ryhmiä, jotka muodostin äidin raskausaikana kokemien ahdistus- ja masennusoireiden perusteella. Tasapainotetut ryhmät mahdollistivat raskaudenaikaisten ahdistusoireiden tarkan erottelun raskaudenaikaisista masennusoireista sekä synnytyksen jälkeisistä ahdistus- ja masennusoireista. Näin pystyin tarkastelemaan raskaudenaikaisten ahdistusoireiden vaikutusta lapsen kielenkehitykseen erotettuna muusta raskaudenaikaisesta ja synnytyksen jälkeisestä stressistä. Aineiston analysoinnissa käytin tilastollisena menetelmänä kovarianssianalyysiä niin, että lapsen kielelliset taidot MCDI-kyselylomakkeella mitattuna kahdessa eri aikapisteessä olivat riippuvana muuttujana ja äidin raskaudenaikaisten ahdistus- ja masennusoireiden perusteella muodostettu ryhmä riippumattomana muuttujana. Kovariaatiksi valitsin äidin synnytyksen jälkeiset ahdistusoireet niitä tilanteita varten, joissa äidin raskaudenaikaisten ahdistusoireiden ja lapsen varhaisen kielenkehityksen väliltä löytyisi tilastollinen yhteys. Yhteyttä ei kuitenkaan löytynyt kummassakaan mittauspisteessä, joten kovariaattia ei käytetty.

Ryhmien välillä ei esiintynyt tilastollisesti merkitsevää eroa lapsen kielellisissä taidoissa kummassakaan ikäpisteessä. Äidin raskaudenaikaisilla ahdistusoireilla ei siis näyttänyt olevan vaikutusta lapsen kielellisiin taitoihin 14 tai 30 kuukauden iässä mitattuna. Myöskään äidin raskaudenaikaisten ahdistus- ja masennusoireiden yhteisvaikutuksesta lapsen kielellisiin taitoihin ei löytynyt viitteitä tässä tutkielmassa. Saamani tulokset viittaavatkin siihen, etteivät äidin raskaudenaikaiset ahdistusoireet ole merkittävä riskitekijä lapsen varhaiselle kielenkehitykselle. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan siitä, voivatko raskaudenaikaiset ahdistusoireet yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa vaikuttaa lapsen kielenkehitykseen kumulatiivisesti. Lisäksi äidin raskaudenaikaisten ahdistusoireiden vaikutusta lapsen kielellisiin taitoihin olisi hyvä tarkastella myöhemmässä vaiheessa lapsen kehitystä.