PUUTTUVAT LABORATORIOTUTKIMUSPYYNNÖT POTILAAN SIIRTYESSÄ ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA PERUSTERVEYDENHUOLTOON

Abstract

Preanalyyttisessa vaiheessa tapahtuu suurin osa, jopa 62 % kaikista laboratoriotutkimusprosessin aikana tapahtuvista virheistä. Virheistä aiheutuu haittaa potilaille ja ylimääräistä työtä hoitohenkilökunnalle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät aiheuttavat puuttuvia laboratoriotutkimuspyyntöjä potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Karolina Olinin vuonna 2016 tekemän selvitystyön (työ ei ole julkisesti saatavilla) perusteella puuttuvista laboratoriopyynnöistä aiheutuu vuosittain arviolta n. 220 000 €:n edestä ylimääräisiä kustannuksia mm. puuttuvien tietojen selvittämiseen kuluneen työajan takia. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin kyselyllä, johon pyydettiin vastauksia Tyks laboratorioiden laboratoriohoitajilta, Tyksin osastohoitajilta, sekä terveysasemien vastaavilta ylilääkäreiltä. Kyselytutkimuksessa hyödynsimme Webropol-pohjaa. Lähetimme kyselyyn linkin kyseisille kohderyhmille ennen Varsinais-Suomen hyvinvointialueen muodostumista. Kysely oli avoinna 12.12.2022 – 20.1.2023. Kyselyyn vastasi yhteensä 59 henkilöä. Kristiina Mäkisen syventävä opinnäytetyö keskittyi Tyksin osastonhoitajilta saatujen vastauksien tulkintaan ja siinä keskitytään ongelmaan erikoissairaanhoidon näkökulmasta. Kyselyn tulokset vahvistivat aiempaa tietoa siitä, että potilasohjaus ei onnistu potilaiden siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon piiriin. Tämän voi päätellä siitä, että potilaat menevät laboratorioon ilman asianmukaista lähetettä, eli potilaita on ohjeistettu menemään laboratorioon, mutta sitä ennen potilaat eivät ole olleet yhteydessä heidän hoidostaan vastaavaan terveysasemaan, joten heille ei ole tehty asianmukaista tutkimuspyyntöä. Hoitavilla lääkäreillä tulisi olla selkeä ohje potilaiden hoidon siirtymistä varten. Laboratoriohoitajien toimintaohjeita tilanteissa voisi myös selkeyttää, kun potilas saapuu ilman tutkimuspyyntöä laboratorioon. Kyselyn perusteella toimintamalleissa on huomattavia eroja hoitajien välillä. Mikäli perusterveydenhuoltoon siirtyvän potilaan hoito vaatii laboratorioseurantaa, olisi hyvä, että hoitopalautteita pystyisi priorisoimaan siten, että reagointia vaativat palautteet tulisi huomattua helpommin.