LÄPPÄVIKOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO SUOMESSA

Abstract

Läppäviat ovat merkittävä osa sydänsairauksia, ja niihin liittyy kohonnut kuolleisuusriski. Vaikeat läppäviat rasittavat sydäntä ja voivat johtaa vuosien saatossa sydänlihaksen hypertrofiaan, fibroosin kehittymiseen ja näin ollen ejektiofraktion laskuun sekä sydämen vajaatoimintaan. Oireet tulevat esille vasta vaikeissa läppävioissa, ja pääasiallisena oireena on rasituksessa paheneva hengenahdistus sekä fyysisen suorituskyvyn lasku ja rintakipu. Vaikeita läppävikoja hoidetaan kirurgisesti avosydänleikkauksella tai katetriteitse. Katetriteitse tehtyjä toimenpiteitä voidaan tehdä potilaille, joilla on aorttastenoosi, mitraaliläppävuoto tai mitraalistenoosi. Potilaiden ikääntyessä liitännäissairaudet lisääntyvät ja näin ollen myös leikkausriskit kasvavat. Katetritoimenpiteet ovat mahdollistaneet läppävikojen hoidon aiempaa iäkkäämmillä ja huonokuntoisemmilla potilailla. Vuonna 2017 suomalaiset kaupungit Turku, Helsinki ja Kuopio osallistuivat eurooppalaiseen ESC VALVULAR HEART DISEASE II -tutkimukseen. Tämän tutkimuksen aineistona on käytetty ESC:n keräämää tutkimusaineistoa Suomesta. Tämän syventävien opintojen opinnäytetyön tavoitteena on selvittää läppäsairauksien piirteitä, hoitokäytäntöjä ja tuloksia Suomessa verrattuna muuhun Eurooppaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota katetritoimenpiteiden osuuteen eri läppävikojen hoidossa. Kokonaisuutena läppäsairaudet ja niiden hoitokäytännöt Suomessa näyttävät vastaavan hyvin eurooppalaisia. Suomessa katetritoimenpiteet ovat olleet keksimäärin samaa tasoa vuonna 2017 kuin koko Euroopassa. Toisaalta Suomen pieni aineisto verrattuna koko Euroopan aineistoon voi luoda virhelähteitä tulosten vertailuun. Suomessa sairaalakuolleisuutta ei ollut 30 päivän sisällä toimenpiteestä, kun taas Euroopassa sairaalakuolleisuus oli 2,1 %. Tutkimuksessa saatiin kattavasti tietoa läppävikojen diagnostiikasta ja hoidosta.