Muodollisen opetuksen ulkopuolella hankitun yrittäjyysosaamisen sisällyttäminen korkeakouluopintoihin

Muodollisen opetuksen ulkopuolella tapahtuvan kokemuksellisen oppimisen rooli on tunnistettu tärkeäksi voimavaraksi yrittäjyyskasvatuksessa. Opetus- ja kulttuuri­ministeriö on yhdessä UNIFI:n ja ARENE:n kanssa kannustanut korkeakouluja laajamittaisempaan muualla hankitun yrittäjyysosaamisen hyödyntämiseen osana korkeakouluopintoja. Muualla hankittu yrittäjyysosaaminen voidaan tuoda osaksi korkeakouluopintoja (aikaisemmin) hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnusta­misen (AHOT, ahotointi, hottaus) sekä opinnollistamisen kautta. Ahotoinnissa korkeakouluopiskelijan on mahdollista saada osaamisensa tunnistettua ja tunnustettua osaksi tutkintoaan riippu­matta siitä, missä tai milloin osaaminen on hankittu. Opinnollistaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että opiskelija hank­kii akateemiseen tutkintoon kuuluvan osaamisen työssä tapahtuvan harjoittelun tai työskentelyn kautta opintojensa aikana ja että osaamisen hankkiminen tehdään suunnitelmallisesti osana tutkinnon suorittamista. Yrittäjyysosaamisen ahotointi ja opinnollistaminen on suomalaisissa korkeakouluissa odotettua vähäisempää, minkä vuoksi on tarve selvittää, miten ja miksi korkeakoulujen opetushenkilökunta toteuttaa tai ei toteuta niitä.

Raportissa esitetyt havainnot yrittäjyysosaamisen ahotoinnista ja opinnollistami­sesta perustuvat vuosina 2018–2019 kerättyyn tutkimusaineistoon, joka koostuu 56 opetushenkilökunnan edustajan ryhmä- ja yksilöhaastatteluista 24 korkeakoulussa. Haastatteluja on tehty kaikissa yliopistoissa Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta sekä 11 ammattikorkeakoulussa. Ahotoinnin osalta raportti keskittyy viral­lisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen hyödyntämiseen jättäen aiempien opintojen hyväksiluvut tarkastelun ulkopuolelle. Raportin tavoitteena on ollut toimia esiselvityksenä tuottamalla tietoa ja toimimalla pohjana kehittämistyölle HOTIT OPIT -hankkeessa, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on ollut koota, pilotoida, systematisoida ja mallintaa tapoja, joilla korkeakoulut voivat ahotoida ja opinnollistaa korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysosaamista.

Tutkimus osoittaa, että yrittäjyysosaamisen ahotointia ja opinnollistamista toteu­tetaan kaikissa haastatelluissa ammattikorkeakouluissa, kun taas yliopistoissa niiden käyttö on vähäisempää, joskin toimintatapoja halutaan tältä osin kehittää. Opettajien mielestä ahotointi ja opinnollistaminen hyödyttävät sekä opiskelijoita että korkea­kouluja: ne lisäävät opiskelumotivaatiota, monipuolistavat oppimisympäristöjä, jouduttavat opintoja ja valmistumista sekä vähentävät opintojen päällekkäisyyttä. Osa opettajista kokee yrittäjyysosaamisen arvioinnin kuitenkin haasteelliseksi sekä nostaa yliopiston käytännöt tai niiden puuttumisen ahotoinnin ja opinnollistamisen hidasteeksi. Ahotointi ja opinnollistaminen haastavat lisäksi opettajan käsityksen kokemuksellisen oppimisen roolista korkeakoulutuksessa, minkä vuoksi osa yliopis­tojen opettajista epäröi hyödyntää niitä.

Tutkimukseen ja aiempaan kirjallisuuteen perustuen raportissa esitetään suosi­tuksia yrittäjyysosaamisen ahotoinnin ja opinnollistamisen kehittämiseksi seuraa­vista aiheista: (1) korkeakoulutason käytännöt, vastuut ja periaatteet, (2) tiedotus ja viestintä, (3) käytäntöjen toteutus, (4) yhteistyö kolmansien osapuolten kanssa opinnollistamisessa sekä (5) yrittäjyysosaamisen arviointitavat ja -prosessit. Rapor­tissa esitellään myös 12 haastattelututkimuksessa identifioitua toimivaa käytäntöä, jotka liitty­vät edellä mainittuihin teemoihin.

Ahotoinnin ja opinnollistamisen merkityksen voidaan olettaa korostuvan korkeakoulutuksessa entisestään koulutuspolitiikan painottaessa jatkuvaa oppimista ja sosiaalista osallisuutta, sillä tällöin korkeakouluihin tulevien opiskelijoiden taustat ja pohjatiedot vaihtelevat aiempaa enemmän. Ahotointi ja opinnollistaminen valmistavat opiskelijaa myös toiseen suuntaan eli kohti työelämää. Ahotoinnin ja opinnollistamisen kautta opiskelija tulee tietoiseksi omasta osaamisestaan ja oppii osoittamaan ja konkretisoimaan sitä, mistä on hyötyä myös työmarkkinoilla.